Puheet

HELSINGIN SEUDUN ILMASTOSEMINAARI Pörssitalo, 12.2.2015, Helsinki Mahdollisuuksien utopia vai vaarojen vuoristorata kohti tulevaisuutta? Risto Linturi Arvoisat kuulijat, Yhdysvaltain senaatti päätti tammikuussa, että ilmasto muuttuu. Ihmisen vaikutusta ei saanut mainita. Republikaanit eivät taipuneet tieteen kannalle, vaikka demokraatit lahjoivat Keystonen öljyputkella. Meille useimmille tiede ei onneksi ole politiikkaa. 98% aihetta käsitelleistä tutkimuksista osoittaa ihmisen syypääksi. Minut herätti asian vakavuuteen eräs uusi ilmastomalli kymmenen vuotta sitten. Se selitti lämpenemisen historian lisäksi myös lämmön alueellisen jakauman. Väärä selitys vain harvoin sopii moniulotteisiin tosiasioihin yhtä hyvin. Heräämiseni jälkeen luin tiedemiesten keskustelua aiheesta parintuhannen tunnin verran. Se ei riitä tieteen tekemiseen, mutta sitä vähempi ei tunnu riittävän tieteellisen väittelyn ymmärtämiseen. ...

BIOTALOUS - KUPLA VAI MENESTYSTARINA? Metsäteollisuuden visio 2025 -julkistustilaisuus, Kansallisooppera, Helsinki, 19. 11. 2014 Metsäteollisuuden sadat uudet mahdollisuudet Risto Linturi Arvoisa yleisö, Hansa-liiton hiipuessa Suomi, metsien suurvalta eli tervasta. Vielä Topeliuksen esikoisromaanitkin painettiin lumppupaperille. Hieman myöhemmin, hätävuosina söimme pettua. Kriisin järkyttämä Snellman päätti, ettei se toistu. Suomi teollistui. 1800-luvun lopulla Suomessa metsäteollisuus ja meijeritoiminta kasvoivat kilvan. Seuraava teollistumisen rykäisy tapahtui sekin kriisin jälkeen. Sotakorvaukset oli maksettava. Koneellistuvan maaseudun metsät ja pellot eivät nekään työllistäneet aiempaan tapaan ja koneita valmistaviin tehtaisiin tarvittiin yhä enemmän väkeä. ...

Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Hilton Helsinki Airport, Vantaa, 2.10.2014 Sähkömarkkinoiden mullistukset 2020 - 2050 Risto Linturi, tulevaisuudentutkija, muutosjohtaja, Sovelto Oyj Arvoisa yleisö, Monet sähkön käyttöön, tuotantoon ja jakeluun liittyvät paradigmat muuttuvat. Osmo A. Wiion viisaita sanoja mukaillen - muutokset ovat lyhyellä tähtäimella uskomaamme pienempiä ja pitkällä tähtäimellä kuvittelemaamme suurempia. Vuosi 2020 on melko lähellä - suuret muutokset lienevät regulatorisia. 2050 on toisaalta niin kaukana, että muutosten suuruus varmasti yllättää meidät kaikki. Silti monien nyt suunnitteilla olevien hankkeiden tulisi vielä silloin maksaa itseään takaisin. ...

Consultor 10v - Vanha Ylioppilastalo 29.10.2014 Risto Linturi Hyvä juhlaväki, Me juhlimme nyt kymmenvuotiasta Consultoria. Jotta juhlat eivät olisi tylsät, pyysi isäntäväki minut pitämään pitkän puheen. Aloitan Eevasta ja omenasta, koska Jyrki toivoi, että esityksessä olisi myös jotakin hauskaa. Kaikki hauskuus on kuitenkin harhaa ja puheeni puhdas totuus sekä menneestä että tulevasta, koska olen tosikko. Nykyhetkestä en puhu, siitä voitte nauttia myöhemmin. Kvanttifyysikot ovat kyllä todistaneet nykyhetken niin lyhyeksi, ettemme sitä voi edes huomata. ...

TULEVAISUUDEN KAUPUNKI työ - asuminen - liikkuvuus Helsinki 7. 2. 2014 Kaupunki tulevaisuuden pyörteissä mikä pysyy, mikä muuttuu 2030? Risto Linturi, tulevaisuudentutkija, Sovelto Oyj Arvoisat kuulijat, Tutkin työkseni teknologian vaikutuksia yhteiskuntaan. Maailma on muuttunut. Isoisäni sai lehmän mukaansa mennessään kaupunkiin kouluun. Nälkävuosista miesten elinikä oli noussut 50% ja oli jo 45 vuotta. Bensiini ostettiin apteekista. Vuonna 50 syntyneiden syntymähetken mukainen elinaikaodote päättyi jo kuusi vuotta sitten, minä synnyin 57 ja minulla on annettua aikaa kuusi vuotta jäljellä. Työeläkkeitä ei vielä ollut. Aravasäännöt eivät suosineet tilan varaamista jääkaapille. Jääkaappi oli vain muutamalla prosentilla kotitalouksista. Kotonamme Helsingissä on edelleen pihalla sen ajan kahden istuttava puusee. Helsinkiin rakennettiin viimeisiä kerrostaloja ilman lämmivesijohtoja. Väestö virtasi maalta kasvaviin kaupunkeihin. ...

Mitä tehdään kun kaikki muuttuu, miten ala sopeutuu tulevaisuuden haasteisiin? Muutosjohtaja Risto Linturi, Sovelto Oyj Arvoisat kuulijat, Vuosituhannen vaihteessa minulla oli unelma. Tarina alkaa 70-luvulta. Mentorini, yksi suomalaisen tietotekniikan uranuurtajista, Osmo Kainulainen kertoi rakentavansa taloa ja ohjaavansa sitä kehittämällään mikrotietokoneella. 90-luvulla päädyimme sitten itse rakennuttamaan talon. Rakennusautomaation myöhemmän ajan pioneeri, Tuomas Koskenranta innosti kokeilemaan laajasti integroitua automaatioratkaisua. Sitä sitten maailman suuri media kävi riesaksi asti ihmettelemässä. Tämä ei ollut se unelma. Unelma oli muuttaa rakennusalaa siten, että tietotekniikan mahdollisuuksia käytettäisiin asumismukavuuden parantamiseksi. Käynnistimme vuonna 2000 ison Tekes-hankkeen rakennusautomaation rajapintojen standardoimiseksi ja suunnittelun helpottamiseksi. COBA-hankkeeseen tuli mukaan kymmeniä tahoja, suuria rakennuttajia, ICT- ja palvelualan toimijoita. Teknisesti unelma toteutui kymmenen vuotta sitten. Useiden sheikkien palatsit on nyt toteutettu COBA-standardien mukaan. Järjestelmä on silti jäänyt liian pieniin käsiin. Rakennuttajat eivät ole automaatiota kovin suurella innolla edistäneet. ...

Siemensin Energia- ja liikennepäivä Crowne Plaza, Helsinki, 28.11.2013 2020-luvun radikaalisti muuttuva teknologia Risto Linturi, tulevaisuudentutkija, muutosjohtaja, Sovelto Oyj Arvoisa yleisö, Amerikassa 1881 Little Big Hornin voittaja, Istuva Härkä antautuu. Billy the Kid ammutaan. Euroopassa samaan aikaan Picasso syntyy, Siemens kehittää ja urakoi maailman ensimmäiset katuvalot ja esittelee sähköauton sähkörautatiensä seuraksi. Tekee nöyräksi puhua energian ja liikenteen tulevaisuudesta Siemensin tilaisuudessa. Suomen ensimmäinen kaupunkisähkölaitos käynnistyi Tampereella seitsemän vuotta näiden tapahtumien jälkeen. Jules Verne oli silloin hieman minua vanhempi, parhaat työnsä tehnyt poliitikko. Tesla oli juuri jättänyt Edisonin ja kehitti ensimmäisen käyttökelpoisen vaihtovirtamoottorin. Topelius pohti kolumnissaan tiedemaailman juuri hämmentänyttä Michelson-Morley -koetta, muttei keksinyt suhteellisuusteoriaa. Pian vaihtosähkö pakotti kokeilijat sähköautoista polttomoottoreihin. Itsenäisessä Suomessakin bensiini myytiin vielä apteekeissa. 1920-luvun alussa autoja oli tuhat. Pula-aikaan mennessä autoja oli 40 tuhatta. Sähköverkossa kotitalouksista oli 40%. Tyypillisin sähkölaite oli hehkulamppu. Sodan jälkeen maaseutukoulujen opettajille kuului vielä tallipaikka, jossa kynnyksen tuli olla niin korkea, ettei sinne päässyt autolla. 50-luvulla 2% kotitalouksista omisti jääkaapin. Minä synnyin silloin. ...

[CityMobil2 Älyä joukkoliikenteeseen]{.underline} Automaattisten ajoneuvojen haasteet ja mahdollisuudet Tiedekeskus Heureka, Vantaa, 26.11.2013 Kädet ylös - kohti kuljettajatonta liikennettä! Risto Linturi, muutosjohtaja, tulevaisuudentutkija, Sovelto Oyj Arvoisa yleisö, Me suomalaiset pidämme joka vuosi ratista kiinni miljardin tunnin ajan. Isoisäni oli nuorena tämän kylän apulaisnimismies. Hän kulki silloin hevosella. Hevonen osasi tavalliset reitit ohjastamatta. 20-luvulla Jääsken nimismiehenä hän joutui rattiin. Autot kiitävät nyt toistensa ohi tappavalla nopeudella. 90-prosenttia onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä. Liikennevirasto arvioi kustannuksiksi kaksi miljardia euroa vuosittain. Logistiikka Suomessa maksaa kymmeniä miljardeja, kaksinverroin muuhun Eurooppaan verrattuna. Yksin polttoaineisiin laitamme useita miljardeja. ...

[SÄHKÖURAKOITSIJAPÄIVÄT]{.underline} Hämeenlinna, Rantasipi Aulanko, 21.11.2013 Näkymiä 2020-luvun Suomeen Risto Linturi, muutosjohtaja, tulevaisuudentutkija Arvoisa yleisö, Jules Verne ei tainnut itse käyttää sähköä elämänsä alkupuolella, mutta kapteeni Nemon sukellusvene sai voimansa sähköparistoista. Alessandro Volta oli keksinyt heikkotehoisen pariston 1800-luvun alussa.Idea sopi sukellustarinaan, vaikka ei vielä silloin käytäntöön. Vasta Edisonin, Siemensin, Teslan ja Westinghousen työn kautta sähkö virtasi johtimissa, valaisi katumme ja alkoi kunnolla käyttää koneitamme. Sähkö toimitettiin aluksi tasavirtana. Akut ja sähköautot olivat muodissa. ...

Musiikin tulevaisuus Risto Linturi, Teoston 85-vuotisjuhlaseminaarissa Finlandia-talossa 23.5.2013 Arvoisat kuulijat Elokuva ilman musiikkia taitaa olla kuin elämä ilman musiikkia. 85 vuotta sitten, Teoston syntyessä, musiikki ei ollut arkipäiväistä. Tavallisin tallenne oli soittorasia, vaikka äänilevyt valtasivat jo alaa.Pitkäsoittolevy oli juuri keksitty. Elokuvissa musiikin normaalisti esitti pianisti, oli juuri julkaistu ensimmäinen elokuva, jossa ääni oli synkronoitu kuvaan. Kolikoilla toimiva jukeboxi oli myös juuri keksitty ja alkoi leviämisensä baareihin. Kehitys eteni sen jälkeen nopeasti. ...