Työn ja osaamisen tulevaisuus

Työtehoseura 100 vuotta

Risto Linturi

Kalvo1
Työn ja osaamisen tulevaisuus

Kalvo2

Arvoisat isännät, emännät ja juhlavieraat,

Juhlimme Työtehoseuran satavuotista taivalta työn ja osaamisen kehittämiseksi. Elämme historiallista aikaa. Kun työteho kasvaa, tarvitaanko ihmistä yhteenkään työvaiheeseen kuin asiakkaana. Hoitavatko robotit fyysisen maailman tehtävät tarvitsematta ihmisiä edes johtajikseen. Kantaa otetaan puolesta ja vastaan; toiset muistuttavat automaation korvanneen vanhoja ammatteja iät ja ajat. Uusia töitä on aina syntynyt. He uskovat teknologian tuovan hyvinvoinnin kaikille. Toisten mielestä tekoäly korvaa ajattelun ja ihminen menettää merkityksensä, työnsä ja toimeentulonsa.

Kalvo3

Opinahjoissa pelätään myös ajattelun loppumista. Voiko tutkinnon suorittaa tekoälyn avulla osaamatta itse. Toisaalta tekoäly tekee oppimateriaalit, korjaa tehtävät, tarjoaa yksityisopetusta, tenttaa ja selittää loppumattomasti. Dystopia ja utopia kilpailevat ihmisten huomiosta. Onko lopulta kumpikaan leiri väärässä. Elämme jännittäviä aikoja.

Kalvo4

Otetaan vauhtia historiasta. Vuonna 1924 intiaanisodat viimein loppuivat Amerikassa. Teknologia astui askeleitaan ja faksi kulki Atlantin ali Ruotsiin. Altantin ylitti samaan aikaan Zeppelin, vastakkaiseen suuntaan.

Suomessa Aero lensi Helsingistä Tukholmaan ja Tallinnaan. Työehtosopimuslaki astui voimaan. 80% suomalaisista asui maaseudulla, autoja oli pari tuhatta. Neljännes kotitalouksista valaistiin sähköllä, jääkaappeja tai radiolähetyksiä ei ollut.

Kalvo 5

Vessapaperia ryhdyttiin valmistamaan sammaleen korvaajaksi ja kieltolaki oli voimissaan. Kuusivuotinen koulu oli juuri tullut pakolliseksi, mutta lapsityövoiman käyttö oli edelleen yleistä. Suomi oli takapajula, mutta voitti Pariisin olympialaisissa toiseksi eniten mitaleja.

Kehitys kiihtyy jatkuvasti. Maailma muuttuu tulevan 25 vuoden aikana enemmän kuin kuluneen sadan vuoden aikana. Katsotaan nyt seuraaviin vuosiin ja vuosikymmeniin. Vasta lopuksi yritetään pinnistää vuoteen 2124. Aloitetaan osaamisen kehityksestä ja erityisesti siitä, mitä koneet nyt osaavat.

Kalvo 6

Toisteinen automaatio.

Ihmiskunta on kehittänyt valtaisan osaamisen, toisteisen automaation, konevoiman ja miniatyrisoinnin käyttöön. Massatuotanto, metsäkoneet ja mikrosirut ovat esimerkkejä. Sadan vuoden takaiset ammatit ovat harvinaisia. Byrokratialle, viihdytykselle, suunnittelulle ja muulle ajatustyölle on syntynyt tilaa. Kouluosaamisen tarve on kasvanut, ja koulutus vie monen elämästä jo kaksi, jopa kolme vuosikymmentä. Elinajanodote 1920-luvulla oli alle 50 vuotta, aikuisikää on nyt kaksin verroin.

Kalvo 7

Tekoäly huolestuttaa, koska se näyttää monissa asioissa suorittavan ajatustyötä ihmistä paremmin. Näitä kuvia en olisi itse kyennyt tekemään. Tekoäly tuottaa jo monipuolisesti esityskelpoista musiikkia, puheita, suunnitelmia, kielenkäännöksiä, tietokoneohjelmia, dokumenttielokuvia, lääketieteellisiä diagnooseja. Tekoäly selviää ylioppilaskirjoitusten tehtävistä, monista pääsykokeista ja tenteistä. Joitakin tämä uhkaa ja toisia vapauttaa tekemään asioita, joihin ilman tällaisia työkaluja ei kykenisi.

Kalvo 8

Vuosi sitten tekoäly opetti minut säveltämään. Tein muutamiin kappaleisiin sanat ja melodian, tekoäly opetti sointuja ja kappaleiden rakennetta, teki sovituksen, lauloi ja soitti sävellykseni. Tekoäly on monelle tukiäly. Neuvoo ongelmakohdissa ja tekee sen, mitä itse ei osaa. Oppilaitoksissa tästä on siis tullut sekä ongelma että mahdollisuus.

Osaamista on vaikea varmistaa vanhoin keinoin, mutta apuopettajana ja harjoitusvastustajana tekoäly on erinomainen. Lisäksi oppiminen latvasta puuhun on tullut mahdolliseksi. Tekoäly auttaa aluksi kaikessa, vähän kerrassaan oppilaan rooli kasvaa. Tuotokset ovat alusta alkaen esityskelpoisia ja voin vakuuttaa, että se palkitsee.

Kalvo 9

Robotit itsenäistyvät nopeasti. Kymmenet yritykset kehittävät humanoideja, käveleviä kädellisiä robotteja. Onko siinä järkeä, kun jokaiseen tehtävään löytyy ihmistä paremmin optimoitu rakenne. Mutta toisteisen automaation tie on puhki kuljettu. Jäljellä olevat ihmisen työt ovat moninaisia. Robottien on suoritettava tehtäviä, joita niille ei ole opetettu. Tekoälyn avulla ne näyttävät oppivan uusia temppuja itsekseen.

Kalvo 10

Tietokonesimulaatiossa tekoäly voi harjoitella robotin ohjaamista fysiikan lakien mukaan, mutta valtavalla nopeudella. Kun robotti oppii tarttumaan objekteihin ja käsittelemään niitä ja siirtymään epätasaisessa maastossa, voidaan siihen yhdistää konenäkö ja GPT-4:n kaltainen kielimalli. Näin opetettuja robotteja voi pyytää järjestelemään tavaroita, keräilemään haluttuja asioita koreihin ja kuljettamaan niitä haluttuihin paikkoihin tai vaikkapa keittämään kahvia.

Kalvo 11

Robotit ovat saavuttaneet tason, jossa ne voivat hakea mallia Youtubesta nykynuorten tavoin tai oppia uudet työtehtävät ihmisiä katsellen.

Lähivuosina näiden kaikkitaitoisten humanoidien hinta laskee alle pikkuauton hinnan, kun valmistusmäärät nousevat miljooniin. 2030-luvun alussa näitä voi olla jo satoja miljoonia, jos kehitys jatkuu odotetusti.

Kalvo 12

Uutiset kertovat ja olette ehkä nähneetkin, miten koherentteja videoita parhaat tekoälyt jo tuottavat. Luonnollista maailmaa ja tapahtumia kuvailevat videot syntyvät tekstinä annetuista aiheista samaan tapaan kuin nämä taustalla näyttämäni kuvat. Roboteilla on siis käytössään mielikuvitus. Ne voivat suunnitella ja katsella mielessään, miten kukin tehtävä voisi onnistua. Ne voivat myös tehdä simulointimallin ja kokeilla vaihtoehtoja mielessään ennen kuin ryhtyvät toimeen fyysisesti. Ja, kun yksi robotti oppii, kaikki oppivat.

Kalvo 13

Mitä tämä tarkoittaa työlle? Samaa tietysti kuin aiemminkin. Monet työt tehostuvat, kun työkalut ottavat ne hoitaakseen. Robotteja tekevät pian robotit. Humanoidin työtunnin kustannus saattaa olla euron tai pari; alle useimpien kehitysmaiden keskipalkan. On ilmeistä, että robotit korvaavat kaiken sen ihmistyön, jonka osaavat ja saavat tehdä. Ne tulevat tekemään paljon sellaistakin työtä, johon nyt ei ole varaa. Vaikkapa kitkemään juurikaspeltoa. Sata vuotta sitten myrkyttömillä pelloilla käytettiin lapsityövoimaa.

Kalvo 14

Siirtymä lienee nopea, eivätkä kaikki yhteiskunnat sitä kestä. Osa toimialoista romahtaa, kuten ennenkin. Murros on kuitenkin aiempia nopeampi ja laajempi. Se yhdistyy uusiutuvan energian, bioteknologian ja materiaaliteknologian murroksiin. Kyse on osaamisen haasteista. Tulevaisuuden robotit kulkevat itsekseen metsissä, marjastavat ja sienestävät, ne viljelevät ja käyttävät maatyökoneita.

Kalvo 15

Ne valmistavat ruoan, ne rakentavat ja pitävät kunnossa rakennetun ympäristön. Ensimmäiset toimivat jo nyt varastoissa ja kokoonpanolinjoilla, mutta siirtyvät koteihin tyhjentämään tiski- ja pyykkikoneen, keräämään lasten tavarat lattialta ja pyyhkimään pölyt sekä huolehtimaan kotona ja laitoksissa asuvien vanhusten tarpeista. Kymmeniä kertoja Suomen ihmistyötä pienemmin kustannuksin hoidetaan asiat, jotka nyt laiminlyödään.

Kalvo 16

Jos ette usko robottien muuttuvan riittävän älykkäiksi, palauttakaa mieleen Avatar-elokuva. Halpatyömaiden työnhaluiset nuoret voivat liiketunnistimen avulla ohjata meidän robottejamme. Ohjaaja näkee saman, minkä robotti näkee, ohjaa käsillään robotin käsiä ja tuntee sormissaan robotin sormet. Kasvonilmeet ohjaavat robotin kasvonilmeitä ja puhe kääntyy automaattisesti kuulijan kielelle. Työ muuttuu globaaliksi ilman matkustamista ja maahanmuuton ongelmia. Sama koskee tietysti kaikkea muuta työtä – avatar poistaa matkustamisen tarpeen ja kotiavustaja tai sukulainen on hetkessä robotin asussa, vanhusta auttamassa, matkustaen vain virtuaalisesti.

Kalvo 17

Hintajousto on tärkeä käsite, kun pohditaan, mitä tästä seuraa. Robottiliikenne yhdessä humanoidien kanssa muuttaa kotijakelun ja taksit todella halvoiksi. Emme tarvitse miljoonia kadunvarsilla ja parkkipaikoilla seisovia autoja. Liikkumisen ja kaupassakäynnin itsepalvelu korvautuu ostopalvelulla, joka lisääntyy. Vaikka tässäkin puhutaan robottityöstä, saattaa se kasvattaa logistiikka-ammattilaisten tarvetta valvonnassa, ongelmien selvityksessä ja suunnittelussa.

Joissakin asioissa niukat muut resurssit estävät kasvun tai kysyntä vain on luonnostaan rajallinen. Rajallisiin resursseihin kannattaa kiinnittää huomiota, niiden arvo voi nousta robottityön ja tekoälyn yleistyessä.

Kalvo 18

Mikä sitten jää ihmisen työksi ja, mitkä ovat ne uudet syntyvät ammatit. Aluksi huomio tietysti kohdistuu kaikkeen siihen, mihin tekoäly ei juuri nyt kunnolla kykene. Se tekee hämmentäviä virheitä, tavoitteet ovat kapeita ja terve järki usein puuttuu. Ihmisen kaltaiset robotit ovat hitaita liikkeissään ja ne tekevät toistaiseksi vain melko yksinkertaisia asioita. Tämä on tilapäistä. Kehitysvauhti on huikea. Nyt suunnitellut satojen miljardien kehityspanokset riittävät muuttamaan maailmamme radikaalisti jo 2030-luvulla.

Muutama seikka suojaa ihmisen töitä. Robottien urheilua tai tosi-tv-tähteilyä ei monikaan jaksaisi katsella. Robotti koetaan helposti merkityksettömäksi. Ihminen on sosiaalinen eläin. Kanssaihmisten palvelluksi tulo on tavoiteltua. Luvanvaraisiin ammatteihin vaaditaan ihminen eikä esimerkiksi reseptilääkkeitä saa ilman ihmisen päätöstä. Olipa sitten kyse virasta tai yritysten päätöksenteosta, ihmisen on oltava vastuussa. Ihmistyötä suojaa myös halu samaistua ja oppia luottamaan joidenkin ihmisten tyylitajuun tai makuun.

Kalvo 19

Näitä töitä ei taida riittää kaikille eikä uusia töitä ja osaamisia synny hetkessä. Lisäksi palkkatyö tarkoittaa vaihdantaa. Nykyisellä verokiilalla muurarin on tehtävä neljä tuntia töitä saadakseen ostettua yhden tunnin maalarin töitä. Tekoäly ja älykkäät työkalut, kuten humanoidirobotit, neuvovat meistä saman taitoisia. Emme siis tarvitse toistemme töitä vaan voimme täyttää tarpeitamme itse, kuten moni teki vielä sata vuotta sitten. Silloinhan palkkatyötä oli vähemmän ja kotitaloustyötä enemmän.

Kuva 20

Tarpeellisuuden tai ainakin merkityksellisyyden tunne on meille ihmisille tärkeä – joko hyvässä tai pahassa. Tekoäly kasvattaa tuottavuutta, jos yhteiskunnat selviävät murroksesta. Aluksi yksittäiset tuottavuuslisäykset voivat romahduttaa kokonaisuuden. Olennaista on, että ihmiset kokevat olonsa merkitykselliseksi. Siihen on aiemmin hyvin riittänyt omavaraistalous, harrasteet tai aktivismi, kunhan toimeen on tultu. Haasteeksi jää, miten valta jakautuu, ja kuka saa tuottavuuden kasvun hedelmät. Kysymys on globaali.

Kalvo 21

Kaksi seuraavaa vuosikymmentä olemme syklien murroksessa. Niin oltiin myös sata vuotta sitten, kun maatalousyhteiskunta teollistui ja kaupungistui ja lopulta muuttui jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi. Nyt kannattaa kuitenkin muistaa, että tulevassa maailmassa diktaattorit eivät tarvitse kansalaisia, armeijat eivät tarvitse sotilaita ja tehtaat, kehityslaboratoriot tai byrokratiat eivät tarvitse työntekijöitä. Demokratia on tämän vuoksi hauras, mutta samalla ainoa pidäke eriarvoisuuden radikaalia kasvua estämässä.

Kalvo 22

Noin vuoden 2050 tai 2060 tienoilla saatamme olla uudessa tasaisen kehityksen vaiheessa. Kuka sitten demokratiassa, kuka diktatuurissa. Osa ihmisistä elää robottiensa parissa tai virtuaalimaailmassa. Osa meistä on hankkinut superaisteja ja proteeseja, muuttuen kyborgeiksi. Fyysisen maailman ruhtinaat rakentavat megaprojekteja. Virtuaalimaailmassa jokainen voi olla valtakuntansa ja virtuaalikansalaistensa palvottu ylimys tai ylistetty guru.

Kalvo 23

Vuoteen 2124 mennessä evoluutio on karsinut ihmisistä pois ne, jotka eivät välitä toisistaan tai lapsista. Tekoäly ja robotit hoitavat fyysisen maailman tarpeet. Uusiutuvaa energiaa on riittävästi kaikkiin tarpeisiin, tavarat valmistetaan hiiliyhdisteistä, robotit ovat ennallistaneet luonnon, ruoka kasvatetaan maan alla ja entinen maatalousmaakin on vapaata luontoa. Sairaudet ja kuolema on voitettu, rikollisuus eliminoitu, tekoäly estänyt sodat ja muun väkivallan. Jokainen ihminen saa tekoälyn yksityisopetusta ja myös ohjausta ihmissuhdetaidoissa. Maailma on täynnä uusia tekoälyn keksintöjä. Ne tuntuisivat taikuudelta meistä sadan vuoden takaisista ihmisistä. Ihmisten päätösvaltaa rajaa tekoäly, robotit eivät suostu toteuttamaan ihmisiä vahingoittavia päätöksiä. Olympialaiset järjestetään myös vuonna 2124 ja Työtehoseura täyttää 200 vuotta.