Pohjois-Savon maakuntavaltuuston työpajan alustus Käsikirjoitus v 0.1

Risto Linturi

Johdanto

Synthesia: maakuntasuunnitelma – pohdintaa sen puitteissa hieman radikaalimpien loikkien suuntaan. Sellaisten, joilta verkkokauppa, älypuhelimet, etäopetus ja tilausvideot monista 25 vuotta sitten vaikuttivat.

Syn1: Arvoisat valtuutetut ja Pohjois-Savon liiton muut toimijat. Minua on pyydetty alustamaan nopean kehityksen avaamista mahdollisuuksista. Mihin kehityksen hedelmiin kannattaisi tarttua. Mihin suuntaan maakunnan kehittämistä ohjata. Minulla on katalyytin rooli – heitän ajatuksia ilmaan. Teillä on se vaikeampi – päättäjän rooli. Miten suhtaudutte uuteen. Missä kohden rohkaisette aluetta edelläkävijäksi, missä seurailette suosiolla muiden perässä, kun ensin näette, että uudet asiat muualla toimivat.

Syn2: Kuljetaan teemoittain, maakuntasuunnitelmaa mukaillen pääaiheina matkailu, elintarviketuotanto, metsäteollisuus, energiatuotanto, teollisuus ja hyvinvointi. Mitä apua olisi esimerkiksi tekoälystä, virtualisaatiosta, digitaalisista kaksosista ja robotiikasta näillä alueilla.

Syn3: Teemojen lomassa esitän uuden teknologian demoja – ja vaikka sijoitan demot johonkin toimialaan, useimmilla teknologioilla on sovelluksensa monilla eri aloilla.

Syn4: Kun seuraatte esitystäni – pohtikaa ja pankaa muistiin, mitä teidän mielestänne tulisi kokeilla täällä Pohjois-Savossa. Esitykseni jälkeen kootaan ideoita työpajassa.

Syn5 Aloitetaan matkailusta. Ensimmäinen ajatus, joka itselleni matkailusta tulee mieleen: ulkomaiset turistit puhuvat vierasta kieltä, kuten maahanmuuttajatkin eivätkä kaikki osaa lukea. Kehun seuraavaksi Pohjois-Savoa muutamalla vieraalla kielellä.

(Pohjois-Savo on luonnonkaunis alue. Ihmiset ovat ystävällisiä, laajat erämaat sekä järvialueet tarjoavat kiehtovia ulkoilureittejä niin kesällä kuin talvella. Olkaa tervetulleita puhumaan kanssamme kaikilla kielillä. )

Nord-Savo ist ein Gebiet von großer natürlicher Schönheit. Die Menschen sind freundlich, und die ausgedehnten Wildnis- und Seengebiete bieten sowohl im Sommer als auch im Winter faszinierende Outdoor-Trails. Sie können mit uns in jeder Sprache sprechen.

Il Nord Savo è un'area di grande bellezza naturale. La gente è cordiale e le vaste aree selvagge e lacustri offrono affascinanti percorsi all'aperto sia in estate che in inverno. Siete invitati a parlare con noi in qualsiasi lingua.

Põhja-Savo on väga looduskaunis piirkond. Inimesed on sõbralikud ning laiad loodus- ja järvepiirkonnad pakuvad suvel ja talvel põnevaid vabaõhuradu. Olete teretulnud meiega rääkima mis tahes keeles.

北萨沃是一个拥有巨大自然景观的地区。这里的人们很友好，广阔的荒野和湖区在夏季和冬季都有迷人的户外路径。欢迎你用任何语言与我们交谈。

Северно Саво е район с голяма природна красота. Хората са приятелски настроени, а обширните пустини и езерни райони предлагат интересни маршрути на открито през лятото и зимата. Можете да говорите с нас на всеки език.

Nordsavo er et område med stor naturskønhed. Befolkningen er venlig, og de store vildmarks- og søområder byder på fascinerende udendørs vandrestier både sommer og vinter. Du er velkommen til at tale med os på alle sprog.

Το Βόρειο Σάβο είναι μια περιοχή μεγάλης φυσικής ομορφιάς. Οι άνθρωποι είναι φιλικοί, και οι απέραντες περιοχές της άγριας φύσης και των λιμνών προσφέρουν συναρπαστικές υπαίθριες διαδρομές το καλοκαίρι και το χειμώνα. Είστε ευπρόσδεκτοι να μας μιλήσετε σε οποιαδήποτε γλώσσα.

Joulupukki sanoo: huomasitte jo, ettei tuo ollut oikeasti Risto vaan Riston digitaalinen kaksonen. Tämä tekniikka on helppoa ja – jos haluatte, kaikki tiedotteet ja opasteet saadaan selkeästi luettua kaikilla tavallisilla matkailijoiden puhumilla kielillä. Tässä käytetyn ohjelman nimi on Syntesia.

Kekkonen puhuu: xpression camera – nyt vaihdoin sovellusta ja naamaa. Tätä voin käyttää videoneuvottelussa, jos en ole ehtinyt meikata tai käydä parturissa tai haluan näyttää nuoremmalta. Mutta palataan vielä noihin vieraisiin kieliin. NVidia on saanut valmiiksi prototyypin, joka kääntää kuvapuhelun reaaliaikaisesti muille kielille ja muokkaa kasvojen huulisynkan samalla muihin kieliin sopivaksi. Katsotaan lyhyt demo:

Maxine-demo ------------ 6:16 tähän saakka!

iClone8: Matkailu ei ole pelkkää puhumista – tiloja ja paikkoja tulee näyttää. Nykytekniikalla tämä on melko helppoa. Tässä tein iPhonella 3D-mallin keittiöstäni ja siirsin itseni sinne. Tästä voisi sanoa, että hutaisten ja halvalla tehty, mutta ihan ite tein muutamassa minuutissa.

Nyt siirryin Yhdysvaltain presidentin virkahuoneeseen, joka on huolellisemmin mallinnettu. Matkakohteiden esittely tähän tapaan ei korvaa matkailua. Ihmiset matkustavat mielellään paikkoihin, joista heillä on jo tuntumaa. (ovaloffice-video)

Elävän oloisten matkailuvideoiden tuotanto onnistuu monikielisenä ja ilman todellisia näyttelijöitä tai kuvausryhmiä. Seuraavan tanssiesityksen tein vessassa (vessatanssi)

10 min 25s

RDD_PS: Nyt siirryimme Red Dead Redemption -peliini, jossa vaellan virtuaalisesti luonnossa. Tämä voisi olla Pohjois-Savo. Mallien teko on nykyään helppoa ja näissä voi kulkea nuorten pelikoneilla. Vaeltaja voi myös antaa paikkatietonsa ja hänen tuttunsa voivat seurata häntä nähden samat maisemat virtuaalisena. Virtuaaliopas voi nähdä saman ja vaeltaja voi nähdä etäystäviään, virtuaalioppaan sekä reittiopasteita tai muita ohjeita pokemonien tavoin AR-laseillaan. Monet saattaisivat uskaltautua erämaavaelluksille tällaisten apuvälineiden ja tutustumismahdollisuuksien avulla.

Pariisi_PS: Kuopion mallia en ole saanut ladatuksi koneeseeni, mutta tässä osa Pariisia, joka on kaapattu äskeisen tavoin reaaliaikaisena ruudultani. Kaavoittajien yksinoikeudeksi mallit eivät saa jäädä. Monet alueet antavat mallinsa pelintekijöiden, elokuvantekijöiden ja virtuaalioppaiden käyttöön vapaasti ja veloituksetta. Nämä mallit ovat myös tarpeen robottiliikenteen käyttöön. Laitoin tuonne Pariisiin pienen carting-auton.

Matrix_PS: Mutta tässä hieman elävämpi kaupunki – tämäkin on oman koneeni kuvaruudulta reaaliajassa kaapattu. Eli hyvä pelikone kykenee näyttämään todellisen oloisen kaupungin ja tekoälyn avulla liikuttamaan autoja ja ihmisiä siellä melko luontevalla tavalla. Pilvipalvelun avulla tässä virtuaalikaupungissa voi kulkea vapaasti tavallisella tabletillakin. Onko Pohjois-Savo tulevaisuudessa osa Metaverseä vai aiotteko jatkaa nykylinjalla, jossa mallit on varattu ainoastaan ei-kaupalliseen käyttöön?

Robotti&SahkoAutot_PS: Mutta mennään eteenpäin. Matkailu hyötyy monen muun sektorin tavoin kuljettajattomasta liikenteestä. Afrikassakin jo kymmenet tuhannet droonit kuljettavat tavaraa. Monilla paikkakunnilla sukkulaliikennettä on robotisoitu. Myös venereittejä on robotisoitu.

Liikkumista ei voi erottaa matkailusta. Liikkuminen muuttuu sähköiseksi. Vuonna 2025 ei juuri kenelläkään enää ole rationaalista syytä ostaa polttomoottoriautoa, kun niitä ei enää kehitetä ja sähköautot ovat halvempia ostaa, käyttää ja huoltaa, säilyttävät arvonsa paremmin ja ovat mukavampia. Mutta sellaisia paikkoja vältetään, joissa niiden lataaminen on hankalaa.

Sähkö johtaa myös ilmailun muuttumiseen halvemmaksi lyhyillä reiteillä. 2030-luvulla lyhyet reitit siirtyvät nopeasti sähkölentokoneille ja kuljettajattomat henkilölennättimet yleistyvät ilmatakseina sadan kilometrin etäisyyksillä. Tämä avaa turismille huikeita näköaloja.

14:46s tähän saakka

Elintarviketuotanto 4:30 (viikkiesityksestä, käännettävä)

Ruoka1 41s Robotit ovat muuttumassa ketteriksi. Ne osaavat jo kerätä hedelmiä ja marjoja herkin käsin. Robotti voi kitkeä rikkaruohot ja ampua muut tuholaiset laserilla. Myrkyistä päästään eroon. Täsmälannoitus onnistuu mittaamalla jokaisen neliön ravinnepitoisuus. Mutta edetään kohti radikaalimpaa.

Ruoka2 43s (41-1:24) Tarvitaanko peltoja? Teoreettinen laskelma osoittaa, että tulevaisuudessa ei tarvita. Uusiutuvan energian tuotantokustannus laskee koko ajan. Jos Italian maatalousmaa peitettäisiin tulevaisuuden tehokkailla aurinkopaneeleilla ja saatu sähkö käytettäisiin optimaalisesti kerrosviljelyyn ja fermentointiin, voisi Italia ruokkia kaikki maailman ihmiset. Niin se ei tietysti mene, mutta kerrosviljelyn avulla maapallon viljelypintaa voidaan supistaa radikaalisti.

Ruoka3 39s (1:24-2:03): Proteiinituotannossa on paljon kehitettävää. Mikrobit tuottavat proteiineja rahtusesta hivenaineita, hiilidioksidia, vettä ja sähköä. Suomalainen Solar Foods on juuri pystyttämässä ensimmäistä tehdasta ja uskoo tuotannon käynnistyvän jo ensi vuonna. Proteiini syntyy sähköstä 20% hyötysuhteella. Pinta-alatarve nykyisen kaltaiseen proteiinituotantoon verrattuna on sadasosan korvilla.

Ruoka4 35s (2:03-2:38): Sekä sisäviljely että mikrobituotanto ovat suljettuja kiertoja. Kasvitautien ja kemikaalijäämien riski on minimaalinen ja myös geenimanipulointi helposti hallittavissa, koska kasvien ei tarvitse kestää luonnonoloja. Muina etuina – ravinto on paikallista, sitä tulee joka päivä tarpeen mukaan eli varastointia ja tukkujakelua ei tarvita, eikä säilöntäaineita.

Ruoka5 56s (2:38-3:34): Jos ruoka on jatkossa tuoretta, valmistetaan se paikallisesti. Robottikokki voi korvata einekset ja laitoskeittiöt. Tässä näkyvä Moleyn robottikeittiö on jo myynnissä. Se on hieman kömpelö vielä, mutta kehitys kehittyy. Robottikokki muistaa allergiat, makumieltymykset ja osaa tehdä jokaiselle yksilöllisesti hänen toiveidensa mukaan 24 / 7. Maailmalla on jo robotisoituja ravintoloita. Teknologiakehitys on johtamassa pienuuden ekonomiaan – pois suuresta keskitetystä automaatiosta kohti tekoälyn ohjaamaa kaikkialla läsnä olevaa robotiikkaa.

Ruoka6 54s (3:34-4:30): Mutta esitin radikaalin ääripään. Tässä välissä tapahtuu paljon. Viljeltyä – niin sanottua labralihaa kehitetään koko ajan edullisemmaksi. Kananugetteja matkitaan jo hyvin. Sukupuuttoon kuolleen dodon ja mastodontin soluja pyritään herättämään henkiin. Ehkä tulevaisuudessa mammuttipihvi on oikeasti mammutin soluista viljelty. Sitten voi pohtia, tulisiko madonnapihvistä muoti-ilmiö?

19:17s tähän

Metsäteollisuus 3:00s

Tämä 64km2 metsä pyörii reaaliajassa omalla tietokoneellani. Voin siis liikkua siellä. Metsänhoidolliset toimet voi keskustella virtuaalimetsässä, metsänhoidon suunnittelun ja simuloinnin voi tehdä virtuaalimetsässä – harvesterin ohjauksen voi opetella virtuaalisesti rikkomatta arvokasta konetta tai pilaamatta metsää opetteluvaiheessa. Sama periaate siis kuin lentäjäkoulutuksessa.

Robotit oppivat kulkemaan metsissä. Hankalimmissa tilanteissa ihminen voi auttaa robottia kauko-ohjauksella. Puunkaato, kuljetus, harvennus ja lannoitus voidaan robotisoida. Eksoottisempana ideana ilmalaivat, joita nyt kehitetään, voivat poistaa metsäkoneiden metsänpohjalle aiheuttamat vauriot ja metsäautoteiden tarpeen.

Malli syntyy ja tarkentuu droonien ja metsää keilaavien robottien avulla. Jokainen puu voi saada yksilöllisen nimen tai koodin. Koodi voi seurata puuta viimeiseen rimaan saakka. Kasvuhistorian ja mitatun laadun perusteella mekaanisista jalosteista saadaan korkeampi arvo.

Kemiallisella käsittelyllä puusta saadaan läpinäkyvää tai lähes teräksenlujaa. Hemisellun voi kehittää ravinnoksi ja lääkkeiksi, ligniinin lujaksi sideaineeksi ja varsinaisen kuidun monilta ominaisuuksiltaan supermateriaaliksi, nanoselluksi. Laskin joku vuosi sitten, että koko Suomen metsäteollisuus laittaa tuotekehitykseen murto-osan siitä rahasta, jonka Volvo laittoi yksittäisen moottorin kehitykseen. Prosessiteollisuus ei ole tottunut kunnollisiin tuotekehityspanoksiin. Ja kokonaan uudentyyppisten materiaalien osalta kehitys tulisi aluksi viedä lopputuotteeksi tai korvaavan materiaalin tasolle. Potentiaali siis on valtaisa, mutta nykykeinoin sitä ei saada lunastettua.

Otetaan tähän väliin metsämusiikkia – tekijänoikeussyistä laulan itse ja tekoäly animoi kasvoni.

Metsälaulu 23:07 tähän

Energiatuotanto

Energia-alan murros on jo jonkinlainen itsestäänselvyys. Se, miten fossiilisesta energiasta päästään kokonaan eroon hakee vielä muotoaan. Aivan selvää on globaalilla tasolla, että kaikenlaiset pinnat tullaan peittämään aurinkopaneeleilla – kattopellit ja autotkin tulevat saamaan ohutkalvopinnan. Ohutkalvojen materiaalikustannukset ovat vähäisiä, hyötysuhde saattaa 2030-luvulla nousta 40% tasoon ja, jos aurinkopaneelipinta integroidaan muuhun rakenteeseen, esimerkiksi kattopeltiin tai seinäelementteihin ja ikkunoihin, ylimääräinen kustannus on vähäinen. Aurinkoenergian tarjoushintojen odotetaan suotuisilla alueilla laskevan vuosikymmenen kuluessa yhteen senttiin kilowattitunnilta.

Suomalaisilta ei juurikaan kysytä, paistaako täällä aurinko talvella, energiaratkaisuja kehitetään globaaliin tarpeeseen. Meidän on löydettävä omia ratkaisujamme. Tuulivoima on yksi niistä. Tuulienergian kustannus on jo nyt kohtuullinen. Yhä korkeampien myllyjen avulla tavoitellaan tasaisempia ja voimakkaampia tuulia. Uudet lujat ja kevyet materiaalit auttavat. Radikaalia apua on odotettavissa lentävistä tuulivoimaloista – leijavoimaloista. Osa niistä on leijan näköisiä, generaattori on maa-asemassa. Osa näyttää potkurilentokoneilta ja niissä generaattori on potkureissa. Leijavoimaloissa materiaalikustannus on alhainen, kun mastoa ei tarvita. Laitteiden luotettavuus herättää toistaiseksi kysymyksiä, mutta valmistajat hakevat kokeiluhankkeita ja teoriassa leijaenergiasta voi tulla hyvinkin edullista.

Tuulienergia ei ratkaise energian toimitusvarmuutta. Energiaa on tuotettava tasaisesti tarpeen mukaan tai sitä on varastoitava – tai tarvetta rajattava. Aiemmin mainitsemani kerrosviljely auttaa jonkin verran. Kasvit eivät tarvitse jatkuvasti valoa. Kulutushuipun aikana kerrosviljelmät voidaan sammuttaa. Sähköautojen akut kestävät keskimäärin viikon ajot, joten niistä syntyy toinen puskuri. Latausta ei tehdä huippukuorman tai alhaisen tuotannon aikana. Lämpökaivot ovat meidän oloissamme yksi tärkeistä ratkaisuista. Metrin parin välein tehdyt porakaivot tai edullisesti eristetyt perustukset voivat varastoida kesän lämpöä siten, että lämmitysjakson lopulla keväällä kiertovesi voi olla vielä patterilämmintä. Kesän energia siis siirtyy talveen ja samalla tavalla talven kylmä voidaan siirtää kesään. Ratkaisuja on testattu ja osoitettu toimiviksi. Minimimuodossaan maalämmön ja lämpöpumppujen avulla tapahtuva maan lämmittäminenkin kannattaa.

Uusiutuvaa energiaa kannattaa tulevaisuudessa rakentaa niin paljon, että suotuisina päivinä, esimerkiksi aurinkoisina ja tuulisina päivinä tuotanto ylittää kysynnän. Uusiutuvassa energiassa tuotannon vaihtelu on suurta. Ylituotannolle kannattaa kehittää käyttöä. Esimerkiksi synteettisten polttoaineiden, vedyn tai muiden energiaintensiivisten raaka-aineiden tuotanto voi kannattaa. Prosessien tulee olla nopeasti käynnistyviä, energiatuotannon lähelle sijoittuvia ja pääomakustannuksiltaan alhaisia. Hyötysuhde ei ole keskeisin parametri, kun puhutaan ylituotannon tasaamisesta. Näiden ratkaisujen kehitys on vielä alkutekijöissään.

Konttikokoisten, tehdasvalmisteisten ydinvoimaloiden kehitys on lupaavaa. Sarjavalmisteisina oppimiskäyrä ja turvallisuus voidaan saattaa korkealle tasolle. Yhden laitoksen vikaantuessa voidaan sama virhe korjata muissa ennen ongelmia. Nykyinen lainsäädäntö ei näihin sovellu, mutta lakeja ollaan muuttamassa.

28:24 tässä

Teollisuus

8. Keksintösäätiövideosta suoraan: Digitaaliset kaksoset pilvessä – Thing2Data – kuva ja selitys, kamera siirtyy – kaksi ristoa

Teksti: Palaan digitaalisiin kaksosiin – yksinkertaisimmillaan kyse voi olla yksilöllisestä puumerkistä missä tahansa tavarassa. Kun sitä osoittaa kännykällä, avautuu yhteys tavaran digitaaliseen kaksoseen pilvessä ja sen kanssa voidaan keskustella vaikkapa siitä, mihin tavara haluaa, miten se matkansa maksaa, kuinka sitä käytetään, kenelle se kuuluu tai, miten se kierrätetään. Tämä poistaa logistiikan, kunnossapidon, rakentamisen, tavarahallinnan, kierrätyksen ja monen muun tekemisen ongelmia. Nämä ovat jopa yhden ihmisen tehtävissä tai opiskelijaporukalla teetettäviä keksintöjä.

9. BMW:n tehdas – tehtaan digitaalinen kaksonen Valmis video. Digitaalisia kaksosia tehdään rubikin kuutioista – ruudulla oleva kuutio muuttaa asentoa fyysisen kuution mukaan ja näyttää ohjeita. Mutta kokonaisia tehtaitakin on mallinnettu.

Teksti: Pienten asioiden ja yksittäisten ihmisten digitaalisten kaksosten lisäksi kokonaisista tehtaista tai kaupungeista voi tehdä toimivia digitaalisia kaksosia. Oma 90-luvun ideani virtuaalisesta Helsingistä fyysisen kaksosena siten, että nämä yhdistyvät monin eri tavoin alkaa nyt toteutua. Tässä BMW:n tekemä digitaalinen kaksonen, jossa työntekijät ja robotit valmistavat autoja virtuaalisesti. Tätä kehitetään ja käytetään samanaikaisesti – uusi termi tällaiselle fuusiolle on multiversumi.

20. Keksinnön prosessi – digitaalisesta kaksosesta fyysiseksi – elinkaari –Taululla näkyy jotakin, mutta Risto yrittää akrobatiaa tms. robotti matkii.

Teksti: Yhä useammin keksintö etenee ideasta ensin malliksi ja siitä toiminnalliseksi digitaaliseksi kaksoseksi virtuaalimaailmaan. Ensin suunnitellaan malli ja koetetaan saada se toimimaan digitaalisesti – sitten tehdään fyysinen prototyyppi ja ohjataan sitä kuten digitaalista – toisinaan se digitaalinenkin kelpaa myyntiin, joko muiden valmistettavaksi tai käytettäväksi sellaisenaan. Yhä useampi asia tapahtuu vain virtuaalisesti ja minusta keksimistä ja kekseliäisyyttä ei saa rajata yksinomaan siihen, mikä tapahtuu fyysisessä ja materiaalisessa maailmassa.

17. 3D-tulostuksen rooli keksintöjä helpottamassa, selittämään 3D-tulostusta – tavaroita esiin kuin taikaiskusta – jotakin keksintöä kuvaan taustalle Renderforest

Teksti: Risto: Muuttuuko keksiminen helpommaksi vai vaikeammaksi? Keksiminen on vähän kuin uudisraivausta – vanhoilla seuduilla se on vaikeaa. Liian uusilla alueilla tarvitaan tutkimusta ennemmin kuin keksimistä. Sopivassa kohdassa hedelmät roikkuvat matalalla ja hyvinkin pieni porukka voi tehdä suuria keksintöjä. Monet asiat ovat helpottuneet – 3D-tulostimet esimerkiksi helpottavat prototyyppien tekemistä.

Tähän 33:16s

Hyvinvointi 4:43s

Infrapunakameralla näkee, onko vastapäätä istuva ihminen rakastunut. Wifi mittaa elintoiminnot. Peltipoliisin erikoiskamera näkee, onko ohi ajavassa autossa alkoholia hengitysilmassa. Älypuhelimen lisälaitteeksi saa ultran, geenilukijan ja paljon muuta. Multispektrikamera tunnistaa materiaaleja, biosirut vähäisiäkin jäämiä. Tekoäly tunnistaa alkavan Parkinsonin kehon liikkeistä, sydänkohtauksen, psykoosin ja paljon muuta. 2030-luvulla edistyksellinen kotitalous voi tehdä useampia erilaisia laboratoriotestejä kuin keskussairaalat omilla laitteillaan nykyään.

Mihin tämä johtaa? Aluksi siihen, että ihmiset tutkivat itseään yhä enemmän. Nykyiset terveysrannekkeet ja sormukset ovat vähäistä alkua verrattuna siihen, että joku tulee lääkärin vastaanotolle ja esittää uusilla tekniikoilla tehdyn läpivalaisukuvan itsestään ja vaatii tutkimaan jokaisen pienenkin anomalian. Jos tämän halutaan päättyvän hyvin, tulee itsediagnostiikka ja etälääketiede ottaa positiivisella tavalla haltuun. Niitä tulee tukea ja niihin liittyvät lainsäädännölliset vastuurajat tulee selvittää.

Uudet tekniikat voivat ratkaista suuren osan terveydenhoidon resurssiongelmista erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja parantaa ihmisten elämänlaatua yleisesti, kun orastavat ongelmat havaitaan riittävän varhain. Mutta prosesseja ja asenteita on muutettava melkoisesti.

Yksi heikosti kehittyneistä alueista liittyy toimintakyvyn avusteisiin, vaikkapa robottijalkoihin. Toimintakykyä parantaviin apuvälineisiin yhteiskunta sijoittaa häviävän murto-osan siitä rahasta, joka lääkkeisiin laitetaan. Uusilla laitteilla alaraajahalvauspotilaatkin saa kävelemään heikkojalkaisista vanhuksista puhumatta. Mutta nykyään rakennetaan esteetöntä pyörätuoleille ja rollaattoreille sekä järjestetään avustajia niille, jotka uusi tekniikka halvemmalla saisi kävelemään itse.

Näkövammaisille on sovelluksia, jotka selostavat, mitä heidän kameransa näkee. Kuulovammaisille puhetta tekstiksi muuttavia sovelluksia. Tekoälystä on tulossa meille suojelusenkeli, joka varoittaa meitä tarvittaessa ja opastaa perille sekä analysoi sitä, mihin olemme kiinnittäneet huomiomme. Tekoälystä on tulossa tukiäly. Seuraavassa tekoälyn täysin itsenäisesti kirjoittama puhe – tuurasi tilapäisenä kaupunginjohtajana, kun se oikea kaupunginjohtaja ei päässyt paikalle. Tekoäly myös syntetisoi ja animoi puheen.

  • tähän saakka 38:00s

Tekoälykaupunginjohtajan puhe