[CityMobil2 Älyä joukkoliikenteeseen]{.underline}
Automaattisten ajoneuvojen haasteet ja mahdollisuudet
Tiedekeskus Heureka, Vantaa, 26.11.2013
Kädet ylös - kohti kuljettajatonta liikennettä!
Risto Linturi, muutosjohtaja, tulevaisuudentutkija, Sovelto Oyj
Arvoisa yleisö,
Me suomalaiset pidämme joka vuosi ratista kiinni miljardin tunnin ajan. Isoisäni oli nuorena tämän kylän apulaisnimismies. Hän kulki silloin hevosella. Hevonen osasi tavalliset reitit ohjastamatta. 20-luvulla Jääsken nimismiehenä hän joutui rattiin.
Autot kiitävät nyt toistensa ohi tappavalla nopeudella. 90-prosenttia onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä. Liikennevirasto arvioi kustannuksiksi kaksi miljardia euroa vuosittain. Logistiikka Suomessa maksaa kymmeniä miljardeja, kaksinverroin muuhun Eurooppaan verrattuna. Yksin polttoaineisiin laitamme useita miljardeja.
Miljoona on mukava luku. Se määrä autoja riittää meille, jos autoja ohjaavat robotit. Ratinpidosta vapautuisi tuo miljardi tuntia vuodessa. Valtionvelan verran pääomia vapautuisi tehokkaampaan käyttöön, jos autoilu tarjottaisiin palveluna. Kaksi miljoonaa autoa, parkkiluolat pysäköintialueet ja tienvarret vapautuisivat tehokkaampaan käyttöön. Autonpitokustannuksista säästyisi Suomessa 10 miljardia.
Oma auto hankitaan vapauden vuoksi. Jos tiedän takuuvarmasti robottiauton saapuvan ovelle viidessä minuutissa aina halutessani, ei oma auto enää lisää vapauden tunnnetta. Mieleen tulee renkaanvaihto, parkkipaikan etsiminen ja huollot. Niistä robottiauto vapauttaa. Lisäksi kilometrikustannukset laskevat puoleen.
Sähkötoimisuus ei ole palveluautolle ongelma. Akun loppuessa matkustaja saa tilalle toisen auton ja tyhjä auto menee itsekseen lataukseen. Omistusautoa ei yhtä kevyesti vaihdeta eikä ladata. Robotti ei sido odotukseen. Kauniilla säällä kotiin voi palata vaikkapa Segwayn tai salkkuna kannettavan yksipyöräisen Solowheelin kyydissä. Yksin jätetty palveluauto jatkaa matkaa seuraavan tarvitsijan luokse.
Tämä ei ole pelkkää visiointia. Mahdollisuuksia selvitettiin yhdessä useiden viranomaistahojen kanssa. Sovelton vetämään Automaattisen liikenteen metropolivisio-hankkeeseen osallistuivat Vantaan lisäksi Espoo, Helsinki, Tampereen yliopisto, Huoltovarmuuskeskus, Liikenneministeriö, Liikennevirasto, Karttakeskus ja Näkövammaisten keskusliitto. Selvityksen perusteella hyödyt ovat ilmeiset ja valtavan suuret, jos liikumme nopeasti oikeaan suuntaan.
Googlen robotit ovat Kaliforniassa ajaneet normaalin liikenteen vilinässä jo miljoona kilometriä ilman robotin aiheuttamia vahinkoja. Audin, Mercedeksen ja Nissanin johtajat lupaavat itse itseään ajavat autot sarjatuotantoon vuoteen 2020 mennessä. Tarvittavat anturit ovat vielä kalliita, mutta me tiedämme elektroniikan halpuvan.
Jos epäilette robottien liukastuvan lumessa, muistakaa: automatiikka estää meitä jo nyt liukastelemasta. Kaistamerkintöjä auton ei tarvitse nähdä, jos kartta on tarkka. Paikannus sujuu kartan ja laserin avulla maamerkkien mukaan. Jo nyt parhaat lumiaurat ajavat peltoaukeiden tiet tietokoneiden avulla, jotta teitä ei aurattaisi ojien päälle. On helppo juuttua ongelmiin ja pelkoihin, jos mielikuvitus ei riitä ratkaisujen keksimiseen. Selvitysprojektissa kaikkiin esitettyihin ongelmiin löytyi hyvä ratkaisu.
Tulevaisuutta voidaan hahmotella monella tavalla. Teknologinen imperatiivi on kuitenkin aina hyväksyttävä. Autonvalmistajat ovat ratkaisseet kaikki periaatteelliset ongelmat. Tuotantoa suunnitellaan lähivuosiksi. Mersun S-malli ajaa jo nyt lähes täysin itsekseen. Mersu on sopinut Nokian kanssa automaattiajon vaatimista tarkoista kartoista. Voimme sulkea silmämme ja pudota kelkasta. Emme voi hidastaa kehitystä.
Autot muuttuvat automaattisiksi nopeasti. Niistä voi tulla liikkuvia toimistoja, liikkuvia viihdekeskuksia ja olohuoneita. Ruuhkat lisääntyvät, jos viihdymme autoissamme, mutta autoilijaa se ei ehkä haittaa. Parkkipaikan puute tuskin haittaa sekään, jos auto jää itsekseen ajeleemaan korttelirallia sillä aikaa, kun kuski käy kaupassa tai kokouksessa. Tämä painajainen täyttää kadut, jos emme ole valppaita.
Robottiliikenne tulee tarjota palveluna ennenkuin omistusautot robotisoituvat. Silloin omistusautoa ei enää tarvita, painajainen väistyy ja aiemmin kuvaamani säästöt saadaan aikaan. Citymobil-hanke on päänavaajana ja herättäjänä tärkeä. Kokeiluja tulee käynnistää nopeasti. Väestön tulisi tottua robottiliikenteeseen ja Kutsuplus-tyyppisiin palveluihin, joissa auton saa nopeasti, kohtuuhinnalla ja aina tarvittaessa.
Jos etenemme liian hitaasti, robottiliikenne siis pahentaa ruuhkia ja lisää kustannuksia luvassa olevien valtavien säästöjen sijaan. Lisäksi menetämme vientimahdollisuuden.
Tarkastellaan lennokkaampia robottiliikkumisen visioita. Yksi kuski kauko-ohjaa varmasti useita puoliautomaattisia lumilinkoja, lumiauroja ja muita työkoneita. Pizza-taksi voi tulla ovelle, ja kuskin paikalla voi olla uuni. Pizza voi paistua ajon aikana.
Robottiliikenne irtoaa tietysti tarvittaessa maanpinnasta. USA ilmoitti avaavansa miehittämättömät lennokit kaupalliselle toiminnalle. Kiinassa kokeillaan pikkupakettien jakelua haja-asutusalueille nelikopterien avulla, Australiassa harkitaan kirjojen jakelua samalla tavalla. Nelikopterit lennättävät nyt sujuvasti kaljakoreja, rakennusharkkoja, jopa täysiä viinilaseja läikyttämättä. Mutta palataan maanpinnalle.
Viimeaikoina tehostamiseen ja automaatioon on suhtauduttu kielteisesti. Robottien puhutaan vähentävän työtä. Kreikassa tai kehitysmaissa voimme tutustua siihen, minkälaista elämä on, kun automaatio kehittyy hitaasti. Kreikassa on suurtyöttömyys ja kehitysmaiden töitä ja palkkatasoa emme tänne halua. Kyse ei ole työstä vaan työn hedelmistä. Meidän hyvinvointimme perustuu teknologiaan ja tehokkuuteen.
Yhdysvallat ja Japani ovat sallineet robottiautojen kokeilut yleisillä teillä. Useat USAn osavaltiot ovat kehittäneet menettelyt robottiautojen katsastuksiin. Monissa Euroopan valtioissa on ollut yksittäisiä kokeiluja julkisilla ajoväylillä. Suomessa liikenneministeri on puheessaan luvannut ottaa haasteen vastaan, mutta Eduskunnassa asia on ollut esillä lähinnä Tulevaisuusvaliokunnan raportissa Suomen sata uutta mahdollisuutta. Hallituksen tulevaisuusselonteko toteaa digitalisoitumisen johtaneet siihen, ettei laitekehitys ole enää tärkeää. Ajatus on siinä kohden harhautunut. Lait pitää saada kokeiluja rohkaiseviksi mahdollisimman pian.
Suomen tulee palata nopeaksi omaksujaksi. Meillä on loistava perusta julkisessa liikenteessä. Me hyödymme liikkumisen ja logistiikan järkeistämisestä muita enemmän, koska meidän kustannuksemme ovat nyt muita korkeammat. Meillä on hyvä mahdollisuus pienenä maana saada rakenteet nopeasti kuntoon. Kamreeriajattelu on saatava loppumaan. Me olemme samanlaisessa pisteessä tavaroiden ja ihmisten liikkumisen suhteen kuin olimme vuonna 1993 tietoliikennevallankumouksen kynnyksellä. Silloin nopea Suomi söi hitaat.
Nyt on taas aika painaa kaasua tai oikeastaan antaa robotin painaa kaasua. Jätetään isoisien kärryt historiaan ja kaasujalka kilparadoille. Nuorten arvomaailma on jo muuttunut. Nyt olisi kalkkisten aika herätä. Moni päättäjä menettää ajokortin lääkärin määräyksestä eläkkeellä ollessaan. Robottikuski on paljon ihmistä turvallisempi.
Näytän vielä lopuksi yhden videon, jotta uskoisitte siihen, että ollaan jo pitkällä.