UUSI OSAAMINEN JA VERKOSTOT

SaloTech.fi KICK OFF, 19.1.2012, Astrum-keskus

UUSI OSAAMINEN JA VERKOSTOT

Risto Linturi

1983 sanoin itseni irti osastopäällikön tehtävistä Tietotehtaalta - nykyisestä Tiedosta. Silloinen tieto oli suuri yritys, kertaluokkaa muita ohjelmistoyrityksiä suurempi. Työntekijöitä oli yli neljä sataa. Ryhdyin yrittäjäksi, käytännössä elämään vaimoni palkalla. Sen jälkeen olemme auttaneet käyntiin monia yrityksiä. Onnistuneemmat työllistävät pian yhteensä saman määrän väkeä kuin Tieto silloin.

Isäni suku on täältä päin. Hänen isoisänsä oli Köyliön nimismies, ainoa valtion edustaja. Siihen aikaan nimismies oli lähes yrittäjä, merkittävä osa tuloista kertyi toimitusmaksuina. Nämä tulot eivät riittäneet. Hän vuokrasi lisäksi vähän peltoja, kävi ahkerasti kalassa ja hoiti yhdessä puolisonsa kanssa paikkakunnan postitoimen. Perheen kaikki seitsemän poikaa saatiin koulutettua. Oma isoisänikin lähti Köyliöstä kaupunkiin, Raumalle kouluun. Veljekset saivat lehmän mukaansa hengenpitimiksi.

Maailma on muuttunut. Maito ostetaan kaupasta. Internetistä saa parempaa opetusta kuin kaupungin koulusta. Virkamiehet eivät saa enää itse pitää keräämiään rahoja. Hierarkiat ovat kasvaneet. Monet tilitykset kiertävät jo Brysselin kautta.

Katsotaan aluksi maailman menoa, sitten osaamista, verkostoja ja kasvualueita.

Puolet kansantuotteesta kuluu julkisiin menoihin. Voidaksemme hyvin, käytämme globaaleista resursseista paljon yli sen promillen, johon tasajako oikeuttaisi. Me voimme hyvin, koska vienti toimii tehokkaasti, ja voimme ostaa kokoamme suuremman osan globaalista työstä ja luonnonvaroista. Paitsi, ettei se toimi.

Kiina kouluttaa puoli miljoonaa diplomi-insinööriä vuosittain. Kun Kiina kopioi keskimääräisen länsimaisen tuotannon tason, kasvaa globaali rajallisten resurssien kysyntä kaksinkertaiseksi, Brasilian, Intian ja Venäjän vastaava kasvu mukaan lukien, hyvinvointimme syntyy neljäsosalla niistä raaka-aineista, joihin olemme tottuneet.

Korkean veroasteen ylläpito muuttuu yhä haasteellisemmaksi. Suuri osa tavaroista ja palveluista kulkee rajojen yli, eikä mikään työ ole kokonaan sisämarkkinoilla.

Albania kehittyy nyt nopeasti, mutta meillä ongelmat kasautuvat. Joku vielä luulee, että eläkkeet on säästetty, mutta kansantalous ei osaa työtä varastoida. Eläkeläisten tavarat ja palvelut on tuotettava joka päivä. Nyt siihen on valtakunnan tasolla yksi työllinen yhtä muuta kansalaista kohden, pian 30% vähemmän.

1800-luvun alussa 3% maailman väestöstä asui kaupungeissa, nyt jo puolet. Joka viikko puolitoista miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkeihin. 40 vuoden kuluttua 80% maailman ihmisistä asuu Saloa suuremmissa taajamissa, miljoonakaupungeissa pääosin. Tulot nousevat nopeimmin niissä, tavarat maksavat kaikkialla saman.

Palataan vanhuksiin. Eräässä tieteiskirjassa vanhukset kytketään letkuihin ja virtuaalimaailmaan. Kolotuksen ja harmauden sijaan virtuaalijalka nousee kepeästi ja aurinko paistaa. Kone hoitaa kaiken. Jo nyt puhelin tai Internet on monen vanhuksen elämänlanka, valvontarannekkeet ovat arkipäivää. Automaattisia ruoka- ja lääkeannostelijoita, seurustelu- ja valvontarobotteja kokeillaan.

Meillä on pian niin paljon vanhuksia, ettei työikäisiä riitä heitä hoitamaan, vaikka kaikki automaatio otettaisiin avuksi. Muutkin työt pitää tehdä, ja jollakin pitää elää. Huoltosuhteen tervehdyttäminen nykykeinoin vaatisi kaksi miljoonaa pääosin helposti työllistyvää maahanmuuttajaa. Huoltosuhde paranee paljon helpommin, jos vanhukset lähetetään muille maille. Espanjaan moni tuntuu menevän mieluusti.

Piti puhua uudesta osaamisesta ja verkottumisesta yrittämisen ja kasvun hengessä. Palataan takaisin Saloon. Mitkä ovat tarpeet, mitkä vahvuudet ja mahdollisuudet?

Moni pohtii yritystoimintaa tarpeista käsin. Se on vanhanaikaista. Miljoonalle erilaiselle tuotteelle ja palvelulle voi löytyä miljoona asiakasta vuosien saatossa. Paikallisia tarpeita on vähemmän, mutta yhä useammin palvelut ja tuotteet paikallisiinkin tarpeisiin tehdään miljoonassa muussa paikassa. Etäisyydet katoavat. Kontti tuo tavaraa kiinalaisesta satamasta Helsinkiin kymmenellä sentillä kilo. Jopa kiviä kannattaa tuoda ennemmin Kiinasta kuin Suomesta, jos kuormaus vaatii työtä.

Porter osoitti, että vaativa asiakas tulisi olla helposti saavutettavissa. Vaativa asiakas opettaa tekemään tuotteista hyviä - tämä oppi on tärkeä, mutta murenee vähitellen. Monet nuoret elävät tietoverkoissa, eikä oma kylä tunnu sen läheisemmältä kuin verkossa oleva kaveripiiri. Fyysiseen paikkaan sidottuja palveluita on vielä, mutta usein kannattavuus ja kasvu ovat niistä kaukana.

Sun Tzu, Macchiavelli ja Clausewitch ovat strategian oppi-isiä. Sun Tzu painotti maaston tuntemusta. Nykymaailmassa verkostot, automaattinen logistiikka ja tietoliikenne ovat muuttaneet maaston. Erikoistuminen ja vaihdanta ovat tulleet yhä tärkeämmiksi asioiksi. Kukaan ei saa tuotteita ja palveluita enää yksin aikaan, parhaat kokonaisuudet syntyvät yhteistyöverkostoissa ja verkostojen kautta ne myös leviävät maailmalle. Verkostot toimivat tehokkaimmin luottamuksen avulla.

Hyvä strategiapeli on yrityselämän pienoismalli. Tuotanto tulee optimoida, turvallisuudesta huolehtia ja ympäristön mahdollisuudet valtauksiin ja kauppaan tulee käyttää hyväksi. Mielenkiintoisempia ovat pelit, joissa vaurautta voi jakamisen lisäksi luoda ja tuhota. Pelin tukema suuruuden ekonomia johtaa erikoistumisen ja vaihtamisen tarpeeseen ja liittoutumisen hyötyyn. Liittouman sisäinen epäreilu tai itsekäs kilpailu ja juonittelu tuhoaa yhteistyön vaatiman luottamuksen helposti.

Tapasin taannoisen Kuopion matkan yhteydessä lentokenttäbussissa Presidentti Ahtisaaren, ja uskaltauduin keskusteluun. Ahtisaari ystävällisenä ihmisenä teki sen hyvin helpoksi. Omaa menestystään hän selitti sanomalla, miten hänellä on aina ollut mahdollisuus valita se porukka, jonka kanssa hän tekee töitä siten, ettei porukassa ole yhtään ilonpilaajaa.

Maailma globalisoituu. Tuotteet moninaistuvat ja verkostot samoin. Pelkän lyijykynän eri komponentit tulevat noin kahdestakymmenestä maasta. Emme voi lennellä pitkin maailmaa yhä kiihtyvällä tahdilla, vaan, meidän tulee luoda ja ylläpitää luottamuksellisia suhteita internetin välityksellä. Autotallista voidaan johtaa suurtakin virtuaaliorganisaatiota, mutta fyysiset tapaamiset pitää unohtaa. Tuotteita voi ostaa ja myydä, ihmisiä ja tuotantoa johtaa tapaamatta näitä koskaan. Kaikki eivät tätä osaa, mutta heidän kanssaan ei tarvitse asioida. Porter opetti, kuinka strategian tärkein kysymys on, mitä jätetään tekemättä - voitto tulee siitä.

Joudumme toimimaan luottamuksen varassa ihmisten kanssa, joita emme ole koskaan tavanneet. Joudumme myös tilanteisiin, joissa tarvitaan diplomatian tajua, etteivät asiat eskaloidu kalliisiin ja tuhoisiin konflikteihin. Haluamme myös säilyttää yhteistyökuvioissa pelaamisen ja auttamisen ilon. Nämä ovat menestyksen avaimia ja näistä tulisi pitää kiinni. Näihin insinöörikoulutus tarjoaa hyvin heikosti eväitä. Strategiapelien maailmassa, kuten tulevassa internetiin perustuvassa liiketoimintamaailmassakin, tätä kykyä on pakko harjoitella ja monilta se sujuu.

Salo on kuuluisa teknologiapaikkakunta. Lukuisat tuotteet ovat saaneet alkunsa täällä. Laaja intomieli lävisti koko Suomen, tietoliikenteen muuttaessa maailmaa 90-luvulla. Onko lumous haihtunut? Ovatko suuret visiot siirtyneet Suomen ulkopuolelle. Maailma jatkaa muutostaan, mutta löytääkö ICT -insinööri enää rajaseutuja? Löydämmekö ne uudet liiketoiminnan tavat, tuotteet ja palvelut, joissa pienen yrityksen on mahdollista kasvaa maailmanluokkaan? Uutta tilaa on kyllä:

Robotit oppivat äsken juoksemaan. Halvin kännykkäohjattu robotti maksaa 130 dollaria. Kymppitonnilla saa robottikoneen, joka tekee ilmakuvien avulla 3D-karttoja. Robottiautot ajavat jo liikenteessä turvallisemmin kuin parikymppiset, eläkeläiset ja humalaiset. Keinonenät, hahmontunnistus, paikannuslaitteet auttavat löytämään asioita ja robotit toimivat jo johtajien kasvoina, silminä ja korvina sivukonttoreissa.

Etiäiskulttuuri sopeutuu vanhaan ja syö sen pala palalta, kuten internet ja kännykät.

Lupaukset ovat suuria. Kiinteistöt säästäisivät puolet kuluista palvelukeskuksiin yhdistetyn automaation avulla. Sama automaatio tekisi monet säätövoimalaitokset tarpeettomiksi. Toistaiseksi yhteiskunta haaskaa nämä mahdollisuudet.

Tietokoneet ovat jo pitkään osanneet opettaa monet asiat luokan edessä seisovaa ihmistä paremmin. Tähänkin mahdollisuuteen tartutaan, kun rahat loppuvat.

Terveydenhuollossa laboratoriotekniikka on pääosin vanhentunut. Uusimman teknologian avulla ihmiset voisivat tehdä laboratoriokokeet kotonaan. Netin kautta testitulokset voi antaa lausuttavaksi vaikkapa Intiaan - lainsäädäntö on toki esteenä.

Tietotekniikka on keskeisellä sijalla myös energiasektorilla. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat aurinkoisina tai tuulisina päivinä vain, mikäli hinta muuttuu hetkittäin ja kotitalouslaitteetkin reagoivat muutoksiin heti. Tästä tulee suuri työmaa laite- ja ohjelmistokehittäjille, kunhan älykäs sähköverkko saadaan käyttöön.

Teollinen tuotanto on sekin murroksessa. Tietotekniikan avustamana kehitetään jatkuvasti uusia yhä ihmeellisempiä materiaaleja. Tärkein näistä näyttäisi olevan grafeeni - sata kertaa terästä vahvempi, sata kertaa piitä nopeampi sähkönjohde, läpinäkyvä, mutta toimii näyttölaitteena, kaiuttimena, aurinkopaneelina, erilaisina antureina, vaikkapa vaakana eikä aiheuta ihon allakaan hylkimistä.

Virtuaalimaailman tavaroissa tuotanto ei maksa mitään. Myös robottien tekemät monimutkaisetkin härväkkeet ovat lähes ilmaisia. Halpaa on ennen ollut se, joka valmistetaan suurissa sarjoissa. Nyt tehdään halvalla jopa yksilöllisiä esineitä. Minulla on työpaikalla 3D-printteri tai paremmalla suomenkielellä pikavalmistuslaite. Olen tehnyt sillä nokkahuilun, kasan vihellyspillejä, viinilasin pidikkeen, muutaman Milon Venuksen pään. Ferrarilla tekevät pikavalmistuksella auton osia. Kuulolaitteet nykyään pikavalmistetaan. Kymppitonnin hintaisella laitteella voi tulostaa toimivia mekaanisia osia, vaikkapa toimivan kolmipyörän. Arvokkaammat laitteet tulostavat metalliosia, esimerkiksi terästä ja titaania, vaikkapa polvilumpioita. Tonnin laite tulostaa mallin, jonka voi valaa alumiiniin.

Eräs amerikkalainen harrastaja rakensi pikavalmistuslaitteen itselleen. Maksuttomia ohjeita ja ohjelmistoja on verkossa yllin kyllin. Joulukuussa hän ilmoitti Kickstart-nimisellä sivustolla aloittavansa laitteen valmistuksen, jos saisi 25 tuhannen dollarin edestä tilauksia kuukauden aikana. Tilauksia 500$ rakennussarjalle tuli kuukauden aikana lähes miljoonan dollarin edestä. Täällä Salossa on paljon porukkaa, joka osaisi tuollaisen homman paremmin. Patentit ovat rauenneet ja tuo maailma on auki. Pikavalmistus on tulevaisuuden kännykkä, mikrotietokone tai internet.

Grafeeni yhtäällä ja pikavalmistus toisaalla - ne käynnistävät seuraavan teollisen vallankumouksen ja kummankin vaikutus on suurempi kuin netin ja kännyköiden.

Mutta mennään pidemmälle. Paperin sijaan selluloosaliemessä voidaan ehkä tulevaisuudessa viljellä naudan lihassolukkoa. Vaihtoehtoisesti selluloosa muutetaan lujaksi hiilikuiduksi tai muoveiksi. Kasvihuoneissa saatetaan kasvattaa visakoivut suoraan tuolin muotoon. Pääpiirteissään jo osataan kehittää perhoslajike, jonka siivessä on Suomen vaakuna tai Nokian logo. Nanokiteiset videotatuoinnit ovat lävistyksiä villimpiä. Tietotekniikka tulee osaksi ihmistä monella tavalla. Mikä tahansa mainitsemani voisi olla uusi Nokia. 90-luku oli rajojen rikkomisen aikaa. Halosen Suomi on hakenut turvasatamaa - osaammeko enää olla pioneereja.

Adam Smith totesi erikoistumisen ja vaihdannan tuovat lisäarvoa. Tämä pitää edelleen paikkansa, ja meneillään on ennenkokematon erikoistuminen globaalissa mittakaavassa. Hänen muissa päätelmissään on havaittu suuria puutteita.

Adam Smith vaati itsenäisesti arvioimaan hinta-laatusuhteiltaan parhaat tuotteet. Me emme siihen kykene. Turvaudumme sosiaalisiin suhteisiin ja luottamusverkostoihin, joiden avulla valitsemme. Näkymätön käsi on verkkojen sitoma. Markkinataloutta tämä ei enää ole, kyse on verkostotaloudesta.

Kuinka tehokkaasti te osaatte verkkoja käyttää? Nuoret pitävät firmojen tietojärjestelmiä huonoina strategiapeleinä. Peleissä joukkueen jäsenet näkevät kokonaistilanteen reaaliaikaisena, he näkevät toisensa, ja kommunikointitavat on integroitu järjestelmään. Firmoissa on kokouksia, sähköposteja ja intranettejä.

Tutkitut nuoret katsovat, että sähköposti ja puhelin ovat vanhanaikaisia ja kankeita välineitä. Olen yrittänyt oppia nykynuoreksi, ja pienen totuttelun jälkeen samanaikainen chattaaminen kolmen kanssa eri asioista sujuu helposti. Monet asiat selviävät huomattavasti sähköpostia ja puhelinta tehokkaammin, kun pikaviestissä kumpikin voi kirjoittaa samanaikaisesti. Verkostomaisessa työskentelyssä lienee merkitystä sillä, hoitaako päivän aikana 500 pikaviestiä vai 20 sähköpostia.

Suomen menestys on kiinni siitä, että kehitämme tehokkaasti uutta ja opimme sujuvoittamaan työtämme. Kiina on nopea omaksuja, matkijoiden elintason voi tarkistaa sieltä. Nykyvauhdilla kiinalaiset saavuttavat noin 30 vuodessa amerikkalaisten elintason ja omistavaa amerikkalaisten firmojen lisäksi myös valtaosan Euroopasta. Tarvitsemme 90-luvun tapaisia kehityshyppyjä.

Verkko ja pilvilaskenta - vaikkapa Amazonilta vuokrattu kapasiteetti - ne tuovat superlaskennan kaikkien ulottuville. Mahdollisuuksia on paljon. Raskasta laskentaa vaativat hahmontunnistus, simulaatiot ja optimointi auttavat tutkijoita ja kehittäjiä, koulutusta, viihdeteollisuutta, logistiikkaa, muotoilua.

Kvanttitietokoneen kehittäjä Seth Lloyd laski kirjassaan kvanttitietokoneen teoreettisen laskentakapasiteetin. Nuppineulan nupin kokoinen kone laskisi miljardi kertaa enemmän laskutoimituksia sekunnissa kuin kaikki nykyiset tietokoneet yhteensä miljardissa vuodessa. Muistikapasiteettikin olisi miljardi kertaa suurempi kuin kaikkien nykyisten kiintolevyjen kapasiteetti yhteensä.

Tietotekniikan nykyisellä kehitysnopeudella näihin lukuihin päästään vasta vuonna 2205. Piakkoin etenemme kuitenkin Mooren lakia nopeammin - grafeeniin saa piirejä sata kertaa piitä tiheämpään ja IBM sai juuri magneettimuistin 12 atomin kokoon. Nykyisillä kiintolevyillä on miljoona atomia bittiä kohden. Sata tuhatta kertaa nykyistä enemmän. Uusille tuotteille ja palveluille on jatkossakin tilaa.

Mitä nyt sitten pitäisi osata? Yrittäjänä pärjää vaikka halkoja myymällä, jos tekee sen hieman muita nopeammin tai pienemmällä palkalla. Suurilla on suuruuden ekonomia, joten sekaan ei helposti uutena pääse. Pitää olla parempi tai tehdä jotakin, jota muut eivät vielä tee. Minä olen yleensä aloittanut uusilla asioilla, jotka ovat tulleet mahdolliseksi vastikään - sellaisia tässäkin esityksessä on ollut esillä.

Mahdollisuudet ja niihin liitttyvät osaamistarpeet ovat tavallaan rajattomat. Eräs tekstiilisuunnittelija palkkasi matemaatikkoja ohjelmoimaan kutomakoneeseen Mandelbrotin fraktaalikuviot. Robotit tuottavat nyt kangasta, jossa kuviot ovat ainutkertaisia kohtia Mandelbrotin kauniista fraktaaleista. Yksilölliset kankaat ovat arvokkaita ja idean äiti kuuluisa.

Tieto harrasteisiin liittyvistä asioista leviää nykyään hyvin tehokkaasti. Vaikka tuote vetoaisi vain promilleen tietotekniikan käyttäjistä, sekin merkitsee miljoonia.

Liiketoimintamallit ICT-alalla ovat muuttuneet. Monet saavat suuria tuloja puolivahingossa. Youtubeen laitettu hauska video tai Appstoreen laitettu pieni ohjelma voi tuoda miljoonia. Lukemattomien ohjelmoijan palkat maksetaan mainostuloilla, jotka tilittää Google tai Facebook.

Tärkein osaaminen on ehkä empatia - herkkyys sille, mitä muut voisivat arvostaa. Osaamista saa halvalla verkosta, mutta sitä pitää jatkuvasti etsiä. Minulla on paljon kavereita sosiaalisissa verkostoissa, jotka antavat vinkkejä. Viime kesänä avautuneeseen Google+-verkostoon olen saanut jo lähes 2000 kaveria. Rohkeus yhteistyöhön ja kyky hakea oma paikkansa verkostoissa - se on yhä tärkeämpää. Jokainen tekee nykyään vain pienen osan itse, joka sitten verkostoissa yhdistyy muiden osaamiseen. Maailma on muuttunut elinikäiseksi oppimiseksi.

Onnea uudelle organisaatiolle ja menestystä Salolle! Näytän vielä pari demoa.

Kiitos.