Teknologi (insinööri) ja luovuuden haaste
Luovuus ja radikaalit innovaatiot Kehitysjohtaja Risto Linturi, R. Linturi Oyj
Arvoisa yleisö,
Insinööri on taitava. Hyvä insinööri kykenee sujuvasti perustelemaan, ettei ilmaston lämpeneminen johdu hiilidioksidista. Se johtuu kosmisesta säteilystä. Tai sitten se johtuu auringon lämpenemisestä, ellei se sitten johdu luonnollisesta vaihtelusta. Eikä maailmaa kannata pelastaa, jos on looginen selitys sille, ettei maapallo ehkä tuhoudu.
Ristiriitaisista lähtötiedoista voidaan päätellä Tarja Halonen paaviksi. Virheitä insinööreille ei opeteta, kunkin insinöörialan perusopit opetetaan kiveen hakattuina ja niiden totuuksien päälle kasataan yhä laajempi maailmankuva. Tiedemies ei kuvittele luontoa aksiomaattiseksi järjestelmäksi, josta voisi päättelemällä löytää totuuden. Richard Feynman kuvasi, miten Newton keksi, etteivät enkelit työnnä planeettoja radallaan eteenpäin vaan sisäänpäin. Sen verran Feynmanin mukaan tiedämme painovoimasta vieläkin. Itsevarma ihminen tuhoaa maapallon helposti. Insinööri on siinä erityisen etevä, oman tietämättömyyden tunnustaminen on liian vaikeaa.
Meidän on helppo ihmetellä, mitä ne mahtoivat siellä Pääsiäissaarella ajatella kaataessaan viimeisen puun. Historiantutkija Jared Diamondin mukaan eivät juuri mitään. Puita oli kaadettu satojen vuosien ajan polttohautaukseen, kanootteihin, majoihin. Sektorijohtajien patsaskilpailu kulutti sekin metsää. Puiden loputtua kuolleet pantiin maahan ja isoimmat patsaat jäivät kesken. Luonnon tuhoutuminen johti nälänhätään, ruumiit syötiin haudoista. Johtajat oli ehkä syöty tuoreeltaan.
Me olemme hieman samanlaisessa tilanteessa nyt. Makean veden loppuminen, viljelymaiden pilaantuminen, kalansaaliiden hupeneminen ja ympäristömyrkkyjen leviäminen ovat ilmaston lämpenemisen ohella laajamittaisia varoituksia. Leningradin piiritys muistuttaa, ettei nälkäinen kunnioita helpon ajan käytöstapoja.
Jared Diamondin kirja “Collapse”, kuvaa yhteiskuntien tuhoa. Tuttu arvomaailma, jäykät rakenteet ja vallanpitäjien itsekkyys ovat suurempia tuhon syitä kuin tietämättömyys. Grönlannin viikingit esimerkiksi olisivat selvinneet, jos olisivat suostuneet syömään kalaa tai hankkineet Euroopasta rautaa kirkonkellojen ja luksustavaran sijaan. Islannissa viikingit selvisivät.
Maailma tarvitsee uusia ideoita. Kiinalaisten kopioidessa länsimaisen osaamisen, maapallon kuormitus kaksinkertaistuu, vaikka kaikki muu kehitys pysähtyisi. Ilman keksintöjen ihmeitä yhtälö ei toimi; jokin antaa väistämättä periksi.
Keksiminen on tulevaisuuden ihmisen elinehto. Ilman keksintöjä Suomi putoaa melko nopeasti kiinalaisten elintasoon. Ilman keksintöjä miljardit ihmiset kuolevat seuraavan sadan vuoden aikana ilmaston lämpenemisen ja resurssien loppumisen aiheuttamiin vaikutuksiin. Keksimisellä en tarkoita yksinomaan teknologiaa. Sosiaaliset innovaatiot ovat luultavasti tärkeimpiä – kollektiivinen luovuus.
Yrityksissä opetetaan johtamaan luovuutta, mutta usein innovaatioiden hallinta tappaa muutoksen. Harvoin puhutaan säveltäjien johtamisesta tai taidemaalareiden johtamisesta. Heidän opettamisestaan kuitenkin puhutaan paljon. Yritystoiminnassa keksimistä ei yleensä opeteta. Oletetaan, että kekseliäisyys tai luovuus on synnynnäistä tai olosuhteista riippuvaa.
Verrataan toisiinsa kahta keksijää. Uskallan väittää, että Edison ei ollut mikään nero. Hän perehtyi sähköön tuoreena tutkimusalueena. Oli helppo havaita, että ohueen johtimeen johdettu sähkövirta sai langan hehkumaan. Valaiseminen oli ongelma ja toimivasta sähkövalosta oli haaveiltu jo pitkään. Käytännön kokeita vaadittiin laboratoriossa vielä neljä tuhatta. Muut Edisonin 1800 patenttia olivat samalla tavalla pääosin suoraviivaisen, mutta määrätietoisen ajattelun tulosta.
Tesla kritisoi Edisonia sanoen, että Edison löytäisi kyllä neulan heinäsuovasta ottamalla korren kerrallaan käteensä ja tutkimalla, onko se neula. Teslan ajattelu oli monimutkaisempaa. Hän huomasi sähkövirran muutoksen aiheuttaman magneettikentän johtimen ympärillä. Hän keksi sähkömoottorin, langattoman tietoliikenteen, loisteputken ja vaihtovirran. Tesla oli nero eikä neroutta voi opettaa.
Jos tyydymme Edisonin tapaiseen luovuuteen, uskon keksineeni, miten kenelle tahansa ahkeralle ja määrätietoisen ennakkoluulottomalle ihmiselle voidaan kekseliäisyyttä opettaa. Enkä tarkoita normaalin luovuuskurssin tapaista kekseliäisyyttä, jonka jälkeen voi nopeasti listata tuhat käyttötarkoitusta paperiliittimelle. Tarkoitan Edisonin tapaista metodista lähestymistapaa, joka tuottaa omalle organisaatiolle soveltuvia innovaatioita tiedostamattomiin tai tunnettuihin tarpeisiin. Monet Edisonin keksinnöt olivat varsin radikaaleja, kyse ei ollut mistään vähäisistä parannuksista, joita tuotekehittäjät nykyään valtaosin tekevät.
Kirjassa “On the Origins of Knowledge and Imagination” tunnettu matemaatikko, fyysikko, historioitsija ja runoilija, Jakob Bronowski selittää luovuuden; Luovuus hylkää tutut kategoriat; näkee yhtäläisyyden ennen erillisten asioiden välillä.
Newton ei keksinyt sitä, että maa vetää omenaa puoleensa. Sen kaikki tiesivät. Newton yhdisti omenan putoamisen ja kuun kiertämisen samaan selitykseen.
Newton tiesi, ettei vetovoimaa oikeasti voi olla olemassa. Hän esitti teoriansa, koska kaavat tuottivat riittävän hyviä tuloksia. Einsteinista ja kaareutuvasta avaruudesta huolimatta me puhumme edelleen vetovoimasta. Koulussa jopa opetetaan, että se on erikoistapauksena totta. Mutta vetovoima ei ole totta edes erikoistapauksena. Kaavat toimivat – totuus ei.
Mutta kuinka hyviä teorioiden tulee olla. Jos kaava ennustaa viisi prosenttia tapauksista oikein ja loput jakautuvat satunnaisesti, lääkärin olisi paha sellaista käyttää. Toisaalta pörssissä menestys olisi erinomainen, koska jo satunnainen tuottaa pitkässä juoksussa pankkikorkoa paremmin. Liiketoiminnassa uudet viiden prosentin teoriat ovat siis kelvollisia. Totuuden kanssa niillä ei ole paljon tekemistä; toinen täysin ristiriitainen viiden prosentin teoria voi olla yhtä hyödyllinen. Totuus olisi liian monimutkainen, teoria pelkistää totuutta ja on siis aina totuuden vastainen.
Maailma muuttuu. Ennen kovin epäolennainen yksityiskohta saattaa nykyään olla merkityksellinen. Tarttuva paha henki on nykyään myrkky, bakteeri tai virus. Sunnit erotellaan shiioista, kerma maidosta ja luomu tavallisesta.
Joskus vanhat sanat johtavat ristiriitoihin, kuten Michelson ja Morley havaitsivat valonnopeuden mittauksessa. Einstein keksi ristiriidan syyn. Käsitämme ajan, nopeuden ja avaruuden väärin. Hän ei valitettavasti keksinyt sopivia käsitteitä tilalle.
Postmoderni ajattelu katsoo sanojen läpi. Jos johtamiskirjallisuudessa sanan leadership korvaa sanalla viettely, ymmärtää johtajuuden piirteitä paremmin. Amerikkalainen demokratia valitsee diktaattorin neljän vuoden välein. Aineettomat oikeudet ovat kaupan rajoitus, monopolioikeus. WTO levittää systeemiä kaupan vapautuksena. Myös yksityisyyden suoja on vapauden rajoitus.
Antropologi Mary Douglas kuvasi kirjassaan Purity and Danger, miten meidän on helppo ajatella kategorioiden kautta. On helppo sanoa koira - sana sisältää kaikki koiran vakiopiirteet. Hän osoitti myös, miten tavallista alkuperäiskansoille on pitää välimuotoja vaarallisina tai likaisina. On tavallista puhua sekasikiöistä. Siirtymäriitit on haluttu mahdollisimman selkeiksi. Tunkio on välitila, multa on puhdasta. Haluamme jopa sulkea mielemme monilta asioilta, jotka eivät kunnolla loksahda selkeisiin kohtiin. Seuraava hieman johdatteleva esimerkki voi havainnollistaa asiaa:
Jared Diamond kertoi antaneensa eräälle työntekijälleen vapaata, koska tämän tyttären sulhanen oli kuollut. Työntekijän piti osallistua muistotilaisuuteen, jossa viimeisenä ystävänpalveluksena vainaja syötiin. Uudessa Guineassa resurssit on käytetty tehokkaasti. Pääsiäissaarella ruumiit poltettiin, kunnes puut loppuivat. Ruuan loppuessa hautoja kaivettiin auki. Näin on voinut käydä muuallakin. Lähi-idässä oli ainakin jääkauden jälkeen tapana haudata vainajat oman talon lattian alle, saamelaiset ovat vieneet ruumiit saareen ja meillä on tapana laittaa haudan päälle iso kivi.
Meikäläinen rituaali-ihmissyönti ei ole voinut syntyä aivan tyhjästä. Jeesus opetti opetuslapsilleen, miten hänen muistokseen hänen verensä pitää juoda ja hänen lihansa syödä. Katolisten kuuluu uskoa, että ehtoollisviini on oikeasti verta ja öylätti lihaa mennessään vatsaan. Mekin hoemme sitä, mutta emme usko. Mutta vastatkaa nyt hiljaa seuraavaan kysymykseen – näin siis Jeesus opetuslapsia opetti ja sen me tiedämme. Miksi ihmettelemme sitä, että hauta tämän opetuksen jälkeen oli tyhjä?
Ja mitä selityksiä itse keksisitte vastaavassa tilanteessa viranomaisille?
Käsitteet kuuluvat kukin omaan kontekstiinsa. Meidän on vaikea nähdä yhteyttä länsimaiden ja muslimimaailman välillä. Meillä maanpetoksesta on tuomittu kuolemaan, heillä uskonnonpetoksesta. Kukin kumartaa suurinta valtaa. Meillä naiset peittävät rintansa kunnian vuoksi, heillä kasvot. Meillä moniavioisuus on kielletty, mutta rinnakkaissuhteet on sallittu. Heillä tämä on toisinpäin. Kummallekin oma käytäntö vaikuttaa lähes luonnonlain kaltaiselta.
Tunteet liittyvät luovuuteen ja keksimiseen. Kuhunkin muistikuvaan voi liittyä jokin somaattinen merkki, joka palauttaa osan pelosta, ilosta vihasta tai surusta. Tunnevajaat muistikuvat eivät tule mieleen, niihin ei liity somaattisia merkityksiä.
Monet loistavat matemaatikot pitävät kaavoja kauniina. Se auttaa näkemään kaavojen välisiä yhteyksiä. Aivot varastoivat valtavan määrän tietoa, tietoinen mieli ei prosessoi kaikkea aina. Meidän tulisi oppia ajattelemaan tunteella niitä asioita, joita ideoidessa tarvitaan. Valitettavan monessa työssä tämä tuottaa kyllä melkoista tuskaa.
Nähdessämme nimen ja kasvot, tunteet tulevat helposti mukaan. Aivomme ovat peräisin metsästäjä-keräilijävaiheesta. Maailman mittakaavaa ja globaaleja merkityksiä on vaikea hahmottaa. Jopa miljardin erottaminen miljoonasta on yllättävän vaikeaa. Joka päivä kolmekymmentätuhatta eteläisen Afrikan lasta kuolee vääryyksiin. Suomessa se olisi bussilastillinen päivässä. Kumpi tuntuu pahemmalta?
Laajan ideamassan nopea hahmottaminen ja määrällisesti olennaisen erottaminen edellyttää, että hihasta ravistamatta ja ajattelematta osaatte vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin kertaluokalleen oikein:
Kuinka suureen kuutioon maailman ihmiset mahtuvat paloina?
Kuinka paljon merenpinta nousee, jos merivesi lämpenee yhden asteen?
Jotta oivallukset löytäisivät hyödyllisiä rakenteita, tulisi mieleen painaa riittävästi valmiita sabluunoita. Eksponentiaalinen kasvu, maailman ihmiset kuuden kädenpuristuksen päässä toisistaan, biljardipöytä kompleksina järjestelmänä, tahdissa tuikkivat tuhannet tulikärpäset ja mellakoivat nuoret - niihin ei sovi projektijohtamisen metafora. Monet kirjat ovat täynnä näitä vanhoja ja uusia rakenteita, jotka tuntuvat vastaavat globaalin yhteiskunnan toimintatapoja. Jos ette ole polttaneet niitä mieleenne, ette helposti tunnista niitä käytännössä.
Luovuus toimii metaforien ja analogioiden kautta. Kuvitelkaa vaikkapa kännykkää telepatialaitteena. Kunnollinen telepatialaite auttaisi tietysti ajatusten lukemisessa. Kamera silmälasien kehyksiin ja siinä se on – kännykkä tunnistaa vastaantulijan, kertoo perhesuhteet ja tunnistaa kasvojen lihasten pinnetilasta vielä emootiotilan. Aviopuoliso lukee myös ajatukset, jos kännykkäpaikannus näyttää paikaksi päivätanssit. Kännykkä superkatseena, kaukosäätimenä, kukkarona, avaimina – jokainen metafora avaa erilaisen näkökulman.
Jos vapaita ideoita ei synny liikaa, on mielikuvitusta syytä harjoitella. Aivot ovat selvästi kangistuneet. Toimivan mielikuvituksen ideoita tulee toisaalta karsia rajaamalla etsimisen suunta. Tavallisesti katsotaan nykyistä tuotetta, prosessia tai asiakasta tai ratkotaan ongelmaa. Käytännössä tämä rajaa ajatukset inkrementaalisiin innovaatioihin. Parannetaan nykyisen tuotteen tai palvelun jotakin ominaisuutta.
Radikaali innovaatio on ongelmallisempi etsittävä. Asiakas, tuote ja tapa toimia voivat kaikki muuttua. Vapaa ideointi tuottaa liiallisen määrän tutkittavia ideoita. Tehokas rajaaminen ei ole mahdotonta. Yritysstrategia antaa kolme selkeää rajausohjetta. Margaret Peteraf todistaa, ettei kilpailuetua voi kannattavasti hankia, ellei valmiiksi omaa muista poikkeavaa kykyä. Pioneeri saa helposti nuolen selkään. Toinen rajaus: klassisen teorian mukaan päätöksiä tehdään liiketoimintaympäristön muuttuessa. Kolmanneksi: yleisen viisauden mukaan kannattaa tyydyttää asiakkaiden tai prosessin tarpeita. Kolme nurkkaa rajaa alueen.
Radikaalien innovaatioiden kolmiomenetelmä aloittaa yrityksen lähtökohtaisesta erilaisuudesta, koska se rajaa etsimistä parhaiten. Edisonilla tämä erilaisuus olisi ollut sähköön liittyvien ilmiöiden hyvä hallinta. Paperitehtailla erilaisuus voisi olla vaikkapa rullaprosessi ja vakuutusyhtiöillä esimerkiksi erilaisten riskien todennäköisyyden ja vahinkojen kustannusten tai korjaustapojen tuntemus.
Erilaisuutta etsitään usein virheellisesti suhteessa lähimpiin kilpailijoihin. Silloin löytyy se pieni ero, joka selittää kasvunopeutta tai kannattavuutta oman toimialan sisällä, mutta ei sitä pääasiaa, jonka vuoksi toimialalle on päässyt. Radikaalin innovaation jälkeen kilpaillaan uudella pelikentällä. Rullaprosessi voisi valmistaa joustavaa aurinkopaneelia. Tuskin moni paperitehdas siihen heti ryhtyy.
Seuraavaksi kiinnitetään huomio liiketoimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Vanhat mahdollisuudet on jo useimmiten havaittu. Toimialan rajoihin ei saa pysähtyä, radikaali innovaatio vie rajojen yli. Trendeistä ja heikoista signaaleista on internetissä paljon listoja.
Listoja tarvitaan, koska ajattelu pitää ohjata assosiaatioihin, joita normaalisti ei tulisi mieleen. Muutoksia on nykymaailmassa valtavasti. Kaupungistuminen, arvomaailma, ilmasto, globalisaatio.
Trendien ja muiden muutosten, kuten keksintöjen ja lainsäädännön tai katastrofien lisäksi kannattaa koettaa kyseenalaistusta. Mitä suuremman valtavirran kykenette kyseenalaistamaan, sitä isompi on palkinto.
Yksi parhaista kyseenalaistamisen tavoista on Alvin Tofflerin käyttämä analyysi, jossa kartoitetaan jonkin valtavirran syntyhistoria. Miksi kukin ominaisuus on syntynyt? Onko alkuperäinen syy edelleen olemassa? Jos esimerkiksi sumereilla olisi ollut internet, ei rahaa koskaan olisi keksitty. Lydiassakin kaikki olisi ollut sumerien tavoin pelkkää monimutkaista vaihtokauppaa. Linux on vain yksi esimerkki länsimaissa nopeasti lisääntyneestä vaihtokaupasta. Uusi trendi löytyi historiasta.
Kolmiomenetelmän mukaisesti kukin muutos testataan omaa valittua erilaisuutta vastaan. Jos riittävän iso ja kiinnostava yhteys löytyy, muodostetaan näistä pari. Erimerkiksi vakuutusyhtiön riskien tuntemus kytkeytyy älykkäiden autojen esiinmarssiin. Vielä ei pohdita hyötyjä – vältetään triviaalit ajatukset.
Kahden idean yhdistämiseksi joudutaan katsomaan hyötyjä erikseen.
Siirrytään kolmanteen vaiheeseen. Nyt hankitaan listoja ihmisten, laitteiden, organisaatioiden ja luonnon tarpeista. Esimerkiksi Maslowin motivaatioteorian yksityiskohdat ovat hyödyllisiä. Insinöörit aivan liian usein väittävät menestystuotteista, ettei menestystä olisi voinut arvata, koska tuote eivät täytä mitään selvää tarvetta. Tarve on kyllä aina löytynyt Maslowin teksteistä, mutta Maslow on useimmille tuotekehittäjille pelkkä nimi tai vanhentunut teoria. Ihan niin kuin Newtonin mekaniikka – sekin on vanhentunut, mutta käyttökelpoinen.
Erityisen mielenkiintoisena pidän ryhmään kuulumisen ajatusta. Haluamme kuulua johonkin, se näkyy pukeutumisessa, matkimme omaa ryhmäämme ja luomme yksilöllisen identiteetin oman ryhmämme rajojen sisälle. Arvostuksen haluamme omalta ryhmältämme – ulkopuolisten arvostus ei niin paljon merkitse. Esimerkiksi Repe Helismaa samaistui taiteilijoihin ja halusi näiden arvostusta, mutta ei saanut.
Organisaatioiden roolien mukaisia tarpeita on paljon: myyjillä, juristeilla ja tuotesuunnittelijoilla kullakin omansa. Päämääriksi muuttuneita keinoja on vielä enemmän. Osa tarpeista löytyy, kun omaa tai jonkun organisaation arkea seurataan yksityiskohtaisesti vaihe vaiheelta taikasauvan kanssa. Vanhassa Vaimoni on noita –sarjassa suosikkitaika oli ruuanlaitto. Nyt on keksitty valmisruoat ja mikroaaltouuni.
Kun tarpeita on listalla runsaasti sekä yksilön että organisaatioiden kannalta, yritetään jälleen tarve kerrallaan löytää yhteys tarpeen ja edellisessä vaiheessa löydetyn parin kesken. Esimerkiksi älykkään auton tuottamaa liukkaustietoa tarvitsisivat kaikki samaan suuntaan myöhemmin ajavat. Vakuutusyhtiö voisi välittää tiedon kaikille järjestelmään liittyville asiakkailleen. Edisonille äänen tallennuksen tarpeet eivät aluksi olleet selviä. Puhelimilla Bell ajatteli kuunneltavan musiikkia.
Kun oma erilaisuus onnistutaan kytkemään liiketoimintaympäristön muutokseen ja selkeään tarpeeseen merkittävällä tavalla, on kolmio saatu aikaan. Kytkimme siis ensin erilaisuuteen erilaisia muutoksia ja sitten näihin pareihin tarpeita. Lopputuloksena saimme kolmioita. Seuraavaksi näitä kolmiota ryhdytään jalostamaan liikeidean suuntaan esimerkiksi esiselvitysten kautta. Mindmap-tekniikassa kolmio on alkupiste ja siihen kytketään kaikki muu.
Innovaatioksi tästä on vielä pitkä matka. Tutkimuksen, kehittelyn ja tuotannon haasteita ennen tulee voittaa ennakkoluulot ja yrityksen sisäinen vastustus. Osa päättäjistä voi menettää kompetenssinsa. Markkinoitavuuteen ja kannattavuuteen liittyy myös paljon enemmän kysymysmerkkejä kuin inkrementaalisissa innovaatioissa. Tavallisin virhe on rynnätä alueelle, jossa jollakin toisella toimijalla on merkittävä markkinavoima. Lisäarvon hyöty valuu tälle.
Luova ajattelu on insinöörin tavoitettavissa. Edisonin tapainen ahkeruus palkitaan. Monet sarjakeksijät ja tunnustetut nerot ovat Edisonin ja ehkä Leonardo da Vincin tavoin olleet vain systemaattisia ja erehdyksille avoimia ahkeria insinöörejä.
Vaikeuksista huolimatta maailma tarvitsee kipeästi radikaaleja ajatuksia. Ne voivat pelastaa muutamia miljardeja ihmisiä. Keksikää ahkerasti. Kiitos mielenkiinnosta!