YRITTÄJÄJUHLA

Tulevaisuuden haasteet yrityksille ja yrittäjien arvomaailmalle

Risto Linturi

Arvoisa yleisö, hyvät yrittäjäkolleegat,

Yrittäjä on ollut monen parjauksen kohde. Karl Marx kuvasi kurjuuden keskellä, miten pääomat noudattavat omia lakejaan keräytyen muutamille muiden yhä kurjistuessa. Marx ei ollut oikeassa, mutta hänen huolensa oli aito. Marxin, Rousseaun ja monen muun ajattelijan vaikutuksesta on herätty huomaamaan, että omistamisen oikeus ei ole yksinkertainen ja selkeä asia. Selkeä se tietysti on, jos tekee jotakin tyhjästä ja pitää sen itse, mutta siihen selkeys loppuu.

Kotka tuntuu yrittäjiään arvostavan. Monet kunnat ajattelevat yrittäjien luovan työpaikkoja. Yrittäjät eivät etsi työtä vaan keinoja, joilla voisivat olla hyödyksi. Mahdollisuus lisäarvon tuottamiseen on monelle yrittäjälle haaste, jonka vuoksi riskit ja vaikeudet kannattaa kohdata. Hyvin käytetty mahdollisuus muuttuu työksi, joka kannattaa tehdä. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia on entistä enemmän. Uudet keinot synnyttävät uutta yrittämistä ja tuhoavat vanhaa. Myös arvomaailma muuttuu, kuten se on muuttunut aina suurten teknologisten murrosten kautta.

Englannissa kloonauksen salliminen on edennyt jo pitkälle. Monet yrittäjät kauppaavat pian ihmisen varaosia ja muita kyvykkyyttä lisääviä keinotekoisia laajennuksia samalla vaivattomuudella kuin keinoverta nykyisin. Lopulta ihmisen geenimanipulaatiokin väistämättä leviää. Jossakin se sallitaan ja sitten on jäljellä vain kysymys, syrjitäänkö muualla näitä kielletyillä tavoilla muunneltuja ihmisiä. Ennen pitkää tekniikka taidetaan autotallitasolla.

Vaikka nyt pitäisimme näitä asioita moraalittomana puuttumisena luonnolliseen elämään on vaikea kuvitella, että yksittäisinä läpimurtoina eliniän pidentäminen, lasten terveyteen ja omaan työssä selviytymiseen liittyvät parannukset kiellettäisiin kaikkialla. Maailmanlaajuistumisen kautta arvomaailman muutokset leviävät.

Minä olisin ollut aivan valmis ostamaan apteekista itselleni keinoverta kuukauden päivät sitten. Kiipesimme puolisoni kanssa Kilimanjaron huipulle lokakuussa. Punaisia verisoluja tuli niin paljon lisää, että paluu takaisin kuutta kilometriä alemmas oli kuin unta. Koirapolulla mikään ylämäki ei enää hengästyttänyt, kunnes kolmen kuukauden kuluttua ylimääräiset punasolut kuolivat ja puuskutin taas portaissakin. Urheilun reiluus pysyköön urheilun sisällä.

Rakennushometta syövä bakteeri olisi todella kaupallinen keksintö. Hometaloon vain spray-purkin kanssa ja home on poissa. Bakteerit mutatoivat ja leviävät kuin suu- ja sorkkatauti. Jos tämä bakteeri syö myös viinin ja juustonvalmistukseen käytetyn homeen, kannattaa viinit ja juustot nauttia ennen tämän keksinnön kaupallista leviämistä. Kaikki yrittämisen vapaus ei ehkä ole viisasta vapautta.

Monet rakenteelliset ja arvomaailman kysymykset muuttuvat.

Transaktiokustannukset laskevat kaiken aikaa. Logistiikan automatisoituessa tavara ohjautuu pian käsin koskematta valmistajalta asiakkaalle. Logistiikan merkitys Kotkan hyvinvoinnille on suuri. Osaaminen ja erikoistuminen merkitsevät nykyään osaamisen levittämistä muuallekin. Vain paikallisessa käytössä oleva osaaminen kuihtuu yhtä varmasti kuin seutu, joka yrittää olla kaikessa hyvä.

Monet tavarat liikennemerkeistä äänilevykoteloihin ja pelikortteihin katoavat kokonaan biteiksi kännykän ruudulle. Kaikki ovat tavoitettavissa, yhteiset dokumentit katsottavissa ja rahat siirrettävissä paikasta ja ajasta ja organisaatiosidoksista riippumatta.

Transaktiokustannusten alentuminen ja älykkäät, joustavat tuotantolinjat sekä logistiikan kehittyminen katkovat valtarakenteiden sidoksia. Hyvän tuotteen keksijä saa nykyään melko helposti riskisijoittajilta pääomia, joustavilta tuotantolinjoilta tuotantokapasiteettia ja markkinoilta jakelukanavia. Juuri nyt on tietysti sijoituslama, mutta tämä on tilapäinen ilmiö. Vaeltavasta sijoituspääomasta on tullut yhtä pysyvä asia kuin sopimusvalmistuksesta ja avoimista jakelukanavista.

Perinteinen valta on menettänyt paljon merkityksestään. Muistan monia turhauttavia tilanteita parikymmenvuotisen yrittäjähistoriani ajalta ja sitä ennenkin. Minulla oli ideoita, mutta tuotantolinja, jakelukanava ja pääoma olivat muiden hallussa. Valtaa pitävät teollisuusjohtajat halusivat linnoittautua ja heidän liiketoimiaan uhkaavien ideoiden oli hyvin vaikea murtuatua markkinoille.

Myös pörssi on romuttanut aiempia valtapelejä. Sijoittajiin päin pitää toimia avoimesti ja luotettavasti, jotta pörssikurssi säilyy valtaajien ulottumattomissa. Vakuutusyhtiö Pohjolan kohtalo on hyvä esimerkki päinvastaisesta.

Transaktiokustannusten alentaminen vaikuttaa erityisesti pienten ja suurten organisaatioiden suhteisiin. Ulkoistaminen tulee yhä helpommaksi, koska organisaatiot voivat asioida keskenään yhä halvemmin kustannuksin yhä joustavamman markkinan kautta. Ison organisaation kiinteät komentojärjestelmän käytännöt ovat yhä tehottomampia suhteessa itseorganisoituviin markkinamekanismein toimiviin järjestelyihin. Isot tietysti sopeutuvat luomalla sisäisiä markkinoita ja tulosyksikköajattelua, mutta yhä enemmän myös todellista itsenäisyyttä, jossa tulosyksikkö saa jättää ostamatta yrityksen omia palveluita.

Verkottuminen lisää ulkoistamista ja kaikkien kanssakäymistä kaikkien kanssa. Samalla yhä useampi ihminen joka tasolla tekee sopimuksia yhä pienemmistä asioista halventuvien transaktiokustannusten vuoksi. Nopeutuvassa tapahtumakentässä joudumme nojaamaan ihmisten keskinäiseen luottamukseen yhä enemmän. Verkoissa huhut leviävät jopa maailmanlaajuisesti tehokkaasti, joten luotettavuuden voi selvittää yhtä nopeasti kuin kunniansa menettää. Jules Verne kirjoitti vuonna 1863, kuinka tuotannon pääomavaltaistuminen ja koneellistuminen johtaa kasvottomuuteen ja kunnian merkityksen katoamiseen. Tämä suunta on nyt selvästi kääntymässä. Yrittäjä on aina elänyt enemmän kisälliajan arvomaailmassa, joten muutos on yrittäjiä suosiva ja erilaisia muiden seläntakana toimivia keinottelijoita haittaava.

On ollut paljon väittelyä siitä, onko olemassa uusi talous vai ei. Yrittäjän kannalta on täysin yhdentekevää, löytävätkö professorit mitään uuden talouden teoriaa. Jos painotukset muuttuvat ja pärjäämiseen tarvitaan uusia peukalosääntöjä – silloin kannattaa uskoa, että uusi talous todella on olemassa ja siihen tulee perehtyä.

Rahoitusmarkkinan avautumisesta ja transaktiokustannusten aikaansaamasta ulkoistamisesta johtuva vallan ja sidosten romuttuminen on tietysti yksi uuden talouden avain. Mutta keskeisin avain on lisääntyvän rajahyödyn laki. Ennen oli niin, että harvinainen oli arvokasta. Yksi timantti oli kallis, mutta jokaisen kädessä se olisi pelkkä kaunis lasinpala. Verkostuneessa yhteiskunnassa, jossa yhteistyön tuottama lisäarvo on suuri, määrän lisääntyminen tuo lisäarvoa. Yksi faksi on turha, mutta miljoona faksia vasta tekee koko vehkeestä kunnolla käyttökelpoisen.

Biteissä on yhä suurempi arvo. Joustavat tuotantolinjat tai avoimet jakelukanavat eivät ole suuria riskejä. Ne ovat tehokkaita, mutta lähes riskittömien sijoitusten kate on myös pieni. Kate kertyy suunnitelmiin, luovuuteen ja ainutkertaiseen kykyyn ohjata asioita tehokkaasti.

Bittien valmistuskustannus ja jakelukustannus lähestyvät nollaa. Biteillä on vain kehittelykustannus. Jos markkinoilla on kaksi toisensa korvaavaa tuotetta, määrää tuotanto- ja jakelukustannusten ero Porterin kilpailuteorian mukaan voiton. Bittituotteissa voitto ja siis hinta on korvaavissa tuotteissa nolla. Vain paras voittaa ja kopion arvo on nolla. Siksi yrittäjän pitää uudistua kaiken aikaa ja löytää asiakkaita, joiden tarpeet hän kykenee täyttämään muita paremmin. Enää ei välttämättä auta, että tekee jonkin asian muita halvemmalla. Ensimmäinen saa ohittamattoman etumatkan.

Kasvavan rajahyödyn laki tarkoittaa yhä useammin sitä, että ensimmäiset miljoona kappaletta kannattaa jakaa ilmaiseksi. Bittien ja muunkin tiedon jaossa tämä on nykyään paljon entistä helpompaa. Jos onnistuu saamaan laajan yhteisön omien käytäntöjensä ääreen, on auttanut verkostoitumista ja lisäarvo on huomattava. Ei auta, että seuraava tulee perässä ja tekee saman paremmin, jos ensimmäisen suurin arvo on siinä, jo syntyneessä yhteisössä. Asiakas valitsee sen yhteisön, ei tuotetta, joten perässä tuleminen ei yleensä onnistu.

Täytyy tietysti ymmärtää, kuka on asiakas. Verkostoituvassa maailmassa asiakas ei aina ole se, jolle palvelu, tuote tai ohjelma toimitetaan. Iobox toteutti malliesimerkin – tyhjästä kahdessa vuodessa riskirahoittajien avulla miljoonien käyttäjien yhteisöksi syntynyt yritys myytiin miljardilla markalla Espanjaan Telefonicalle. Hinta oli tietysti täysin kohtuuton, mutta melkein kaikille pienempikin voitto riittäisi. Ja Telefonica halusi ostaa sen yhteisön, koska he olisivat muuten jääneet perässätulijaksi.

Tietoa on nykyään maailma täynnä. Sitä on helppo saada, jos itsellä on ymmärrys, mihin tietoa tarvitsee. Yrittäjän keskeisin osaaminen saattaa olla empatia. Yhä useammin ollaan tilanteessa, jossa kaikkea voidaan tehdä, mutta pitäisi ymmärtää, mitä ne asiakkaat arvostaisivat ja mistä olisivat valmiita maksamaan.

Nokia ymmärsi, että ihmiset arvostavat mahdollisuutta muokata kännyköidensä soittoääniä ja ulkoasua. Ericsson luuli, että pelkästään kännyköiden niinkutsutut hyötyominaisuudet ovat tärkeitä. Ihmisillä on monia erilaisia tarpeita. Maslowia mukaillen ryhmään kuulumisen ja identiteetin luomisen tarpeet ovat tärkeitä. Monelle yrittäjälle nämä ovat intuitiivisia asioita. Sitä vain aavistaa, mitä muut arvostaisivat. Jos tämän tietää ja ihmisten kanssa tulee toimeen, löytää kyllä sen tiedon ja ne insinöörit, joilla homma toteutetaan. Se kännyköiden värikuorien ensimmäinen maalarikin on nykyään aika hyvän yrityksen ruorissa.

Teknologian kehitys vaikuttaa ennen pitkää kaikkeen. Kerjäläisellä pitää tulevaisuudessa olla kännykkä, koska kaikki raha siirtyy kännykköihin. Globalisaatio ja kansainvälinen erikoistuminenkin johtaa muutoksiin. Siinä, missä Suomi on maailman kännykkälaboratorio, on Intiasta kehittymässä maailman tilitoimisto. Esimerkiksi Swissair keskitti kaiken kirjanpitonsa Intiaan. Suomessa julkishallintokin voisi pohtia, mahtaisiko kansainvälinen verkostoituminen ja erikoistuminen mitenkään liittyä siihen. Monet byrokraattiset ja tehottomat julkishallinnon yksiköt voisi hyvinkin ulkoistaa vaikkapa sinne Intiaan.

Työ muuttuu virtuaaliseksi, sitä voi tehdä missä ja milloin vain. Ihmisiä ei enää osteta kahdeksaksi tunniksi esimiehen määräiltäväksi, heille maksetaan palkkaa ajattelusta ja siitä, mitä he saavat aikaan. Ennen pitkää työtä voi etsiä internetistä jonkun tekijää tarvitsevan kotisivulta, työn voi tehdä sinne tietämättä, kenelle sen teki ja kuka työn teki. Kehitysmaissa ei ole varaa vanhaan teolliseen infrastruktuuriin, mutta verkon kautta rajat häviävät, virtuaalinen työmarkkina ja kilpailu avautuu.

Tehokas julkinen talous ja hyvät yrittämisen olosuhteet ovat yhä tärkeämpiä kansainvälisessä maailmassa. Maailmantalouden kultaisen pakkopaidan vuoksi valtion on huolehdittava, että kansainvälinen pääoma uskoo sijoitusten tuottoon. Globaalien yritysten on myös uskottava, että Suomi-yhteistyö kannattaa. Jos tietoa tuova yhteistyö ei toimi tai pääomat karkaavat, ei tuottavuus riitä turvaverkkojen rakentamiseen, kaatuneiden nostamiseen jaloilleen eikä osaamisen kehittämiseen.

Jokainen meistä tietää, että julkisessa hallinnossa on enemmistönä parhaansa yrittäviä, työteliäitä ihmisiä. Mutta sektoriajattelu, valtamotiivit, ylihallinnointi, hölmöt säännöt ja käsittämätön juurtuminen siihen, että rakenteet eivät muutu – sitä on enemmän kuin mihin meillä tulevaisuudessa on varaa. Kaikki muistatte senkin, miten verotus yksinkertaistui vuosia sitten. Ennen yksinkertaistamista melkein ymmärsin, mistä on kysymys. Nyt en enää ymmärrä muuta kuin sen, että jokainen hankinta pitää tiliöidä sen suhteessa, kuinka paljon sitä käytetään arvonlisäverolliseen ja kuinka paljon verottomaan toimintaan. Jos laki säädettäisiin kunnolliseksi, voisi Pauli Vahteran paljon puhuma täysin automatisoitu kirjanpito tulla mahdolliseksi. Vastaavia esimerkkejä on lukemattoimia.

Tulevaisuus tulee yhä nopeammin. Mekaaninen laskinteollisuus romahti parhaasta kukoistuksestaan olemattomiin kolmessa vuodessa. Yllätykset voivat koskea mitä alaa tahansa. Geenimanipulaatiolla saadaan puut valaisemaan ja tuottamaan sähköä, mottoreita keventämällä ja tietokoneohjauksella saadaan kauppakassit lentämään. Laserpeili ottaa mitat, näyttää hahmon mitkä tahansa vaatteet päällä ja toimittaa kaavat automaattiräätälille. Tulevaisuutta ei voi hallita, koska ideat leviävät välittömästi rajoista välittämättä – yrittämisen vapaus on siis kasvanut, olkaa iloisia.

Muutos on silti usein raskas asia. Maailmalla tapahtuu varmasti kasvava määrä katastrofeja muutoksen ja eriarvoistumisen johtaessa ihmiset epävarmuuden tilassa jälleen etsimään vahvoja johtajia. Itseohjautuvuus on kuitenkin lisääntymässä ja perimmältään se on vahvaa, hallitsevaa johtamista elämänläheisempi toimintamalli. Toivottavasti säilytämme arvomaailman, joka kunnioittaa yrittäjyyttä, mutta sisältää myös sosiaalisen vastuun kanssaihmisistä. Turvaverkkojen rakentaminen ja monet muut yhteiskunnan keskeiset mekanismit on pidettävä yllä ja rahat niihin kerättävä.

Ympäröivä yhteiskunta on osallinen yrittäjän onnistumiseen vaikka miten tuntuisi, että yksin on joutunut taistelemaan tiensä onnistumiseen koko ympäröivää yhteiskuntaa vastaan. Yksin ilman muiden ihmisten tekemiä työkaluja ja muuta yhteisön apua ei kukaan osaa enää nykyään laittaa edes vettä kiehumaan.

Ymmärrän sen närkästyksen, jonka äkkirikastuneiden uusi Lamborghini saa aikaan. Raha on lähes ainoa jäljellä oleva valta. Yrittäjällä on oikeus siihen valtaan, jonka on ideoillaan, valinnoillaan, selkänahastaan ja riskinotollaan ansainnut – vaikka se tulisi nopeastikin. Yhteisöllä on kuitenkin oikeus paheksua, jos valtaa käytetään öykkärimäisesti oli se sitten valtaa omien rahojen kautta tai tehtävänimityksen kautta. Yhteiskunnalla on myös oikeus ja velvollisuus huolehtia vähäosaisempien vapaudesta. Se oli Rousseaun ja Marxin pääasiallinen huoli ja siihen Marxin voimakkain kriitikko, sosiaalisen markkinatalouden kannattaja Karl Popper osoitti olevan paljon parempia, nyt käytössä olevia ja yrittäjämyönteisiä vaihtoehtoja.

Useimmat yrittäjät ovat valtansa ansainneet ja käyttävät enimmän osan varallisuudestaan ja elämästään, jotta kansantalouden pyörät pyörisivät tehokkaasti. Jos he eivät olisi syntyneet, olisi maailma muillekin huonompi paikka. Edulliset tavarat ja palvelut ovat välttämätön edellytys yhteiskunnalle, joka haluaa turvata kaikille jäsenilleen ihmisarvoisen elämän. Kuuluisa taloustieteilijä Milton Friedman on sanonut, etteivät ruhtinaat tarvinneet juoksevaa vettä, heillä oli juoksevia orjia.

Hyvää jatkoa teille kaikille yrittäjäkolleegoille. Maailma on muuttumassa myrskyisäksi, mutta meren voimaa kunnioittava kalastaja saa kyllä saaliinsa. Mahdollisuudet ovat nyt suurempia kuin uhat. Ennenkaikkea - maailma on muuttunut haasteellisen vapaaksi, yrittämisen arvoiseksi. –yrittäjät ovat sitä aina olleet.