Risto Linturi

Arvoisa juhlayleisö,

olen varmasti hullu, kun lupasin puhua opetuksen ammattilaisille osaamisen tarpeista ja oppimisen luonteesta. Lisäksi jälkeeni tuleva filosofian auktoriteetti saa varmasti osoitettua, että osa esittämistäni ajatuksista muistuttaa instrumentalismia. Lisäksi taidan olla hullu, koska haluan kritisoida kielenopetuksen nykyisiä tavoitteita.

Professori Airaksiselle haluaisin kuitenkin jo etukäteen todeta, että läheisimmäksi filosofiseksi perustaksi koen Karl Popperin, jonka opeista minulle syntyy ainainen auktoriteettien ja muiden hierarkioiden epäily. Vastenmielisimpiä filosofeja minulle ovat Platon, Hegel ja Nietzsche, joille ihmisten tasaveroisuus tuntuu täysin vieraalta ajatukselta. Hyvät opettajat ovat minulle sankareita ja pienenä toivoin opettajaksi.

Jules Verne kirjoitti vuonna 1863 kirjan Pariisi 1900-luvulla. Sinä hän esitti, että teollistumisen vuoksi kreikan ja latinan opetus kouluissa loppuu sadan vuoden kuluessa täysin. Samalla runouden arvostus laskee ja ihmiset muuttuvat kasvottomiksi. Filosofit työstivät samoja teemoja kymmeniä vuosia myöhemmin arvorelativismin ja instrumetalismin kautta. Sosiologit sata vuotta jälkeenpäin.

Kreikan ja latinan opetus loppui, koska niitä ei enää koettu hyödyllisiksi. Teollistumisen kautta hyöty mitattiin sen mukaan, miten tehokkaasti ihminen toimi koneiston yhtenä rattaana. Chaplinin “Nykyaika” konkretisoi Vernen pelkäämän vision. Teollistumisen vaikutuksesta ihmiset todella tottuivat siihen, että heidän kuuluu vastata asioistaan esimiehelleen ja esivallalle, mutta naapureista tai muista ihmisistä ei juurikaan tarvitse välittää. Arvomaailma muuttui hedonistiseksi, itsekkääksi. Yksityisyyden suoja on osa tätä itsekkyyttä. Ei ole naapureiden asia arvostella tai edes tietää, mihin ansaitsemani rahat kulutan.

Pidin kuukausi sitten esitelmän Yhdysvalloissa. Yksityisyyden suoja on siellä lähes pyhä arvo. Samalla he katsovat olevansa kreikkalaisen demokratian esitaistelijoita. Kerroin heille, miten kreikan kielessä sana idiotiko on sama kuin private englanniksi. Monisatapäinen yleisö oli järkyttävän hiljaa – hämmennyksen vuoksi.

Idiooteiksi kutsuttiin niitä, jotka eivät osallistuneet yhteisiin kokouksiin vaan pitivät mieluummin tietonsa ja mielipiteensä yksityisinä. Demokritoksen edistämän tasaveroisuuden taustalla ei kuitenkaan ollut kollektivismi vaan suvaitsevaisuus. Demokratia tuntuu lähtevän Demokritoksen atomiteoriasta ja yksilön kunnioituksesta tavoitteena “an sich”. Atomo tarkoittaa kreikaksi henkilöä. Platon vastusti tasavertaisuuden ajatuksia. Hän sotki tahallaan käsitteiden merkitykset kollektivismia suosiviksi. Platonille enemmistön tai valtion etu oikeutti vähemmistön sorron.

Monet ilmaisut muistuttavat märkää saippuaa. Kielten merkitys kulttuuristen käsitteiden avaimina on tärkeä – ainakin niin kauan, kun käsitteemme ovat mössöä.

Lupasin puhua osaamisen tarpeista tulevaisuudessa. Haluan tarkoituksella erottaa oppimisen ja ihmiseksi kasvamisen ja pitäydyn pääosin alueella, joka on ihmisenä olemisen kannalta pienempi. Professori Airaksinen käsittelee sen laajemman alueen.

Länsimainen yhteiskunta on siirtymässä pois teollisen sarjatuotannon ja massamarkkinoinnin hallitsemasta hierarkioiden ajasta. Automaatit suoltavat kaikenlaisia kopioita yhä halvemmalla. Rahat, havainnot ja ajatukset siirtyvät paikasta toiseen yhä helpommin tavaroista puhumatta. Teollisuudessa palkittiin siitä, että saapuu linjan ääreen täsmällisesti ja noudattaa käskyjä. Koneet suorittavat tulevaisuudessa kaikki sellaiset tehtävät, joissa tunteita ei tarvita.

Mitkä sitten ovat niitä tietoja ja taitoja, joita tulevaisuudessa tarvitaan, kun koneet tekevät kaiken automaattisesti? On turha kuvitella sellaista aikaa, kun ihmiset ovat toisilleen täysin tarpeettomia. Silloin koneet korvaavat lapsetkin AI-elokuvan tavoin ja ihmiskunnan ongelmat loppuvat sukupuuttoon. Uskon, että näin ei käy. Koneet voivat tyydyttää joidenkin kaikki tarpeet, mutta jäljelle jäävät ne ihmiset, jotka ovat toisilleen merkityksellisiä ja jotka haluavat toisiaan auttaa.

Yhä useammin ihmisiä tarvitaan uuden luomiseen. Maailma palkitsee luovuudesta ja kyvystä oppia sellaisia asioita, joita kukaan ei ole opettanut. Tietoverkoista löytyy tietoa ja taitoa, kunhan keksii, mitä muut voisivat arvostaa. Verkostoituminen on sekin tulevaisuuden avain, koska yhä useammat asiat sujuvat parhaiten ihmisten keskinäisen ja vastavuoroisen, luottamukseen perustuvat yhteistyön kautta. Siksi sosiaaliset taidot, empatia ja luovuus ovat tärkeitä.

Minulle luovuus ei kuitenkaan ole maalipönttöjen kaatamista kankaalle tai satunnaista hoilaamista. Uuden luominen sekä taiteessa, tieteessä että teollisuudessa vaatii yleensä hyvin pitkällisen perehtymisen moninaisiin taitoihin ja ajatuksiin. Runoilijoilla on valtava sanavarasto, taidemaalareilla harjaantunut käsi ja silmä ja tiedemiehillä kattava tieteen perusteiden hallinta. Aiemmin taiteilijat olivat uusien tekniikoiden ensimmäisiä käyttäjiä, jopa keksijöitä. Sitä kaivattaisiin edelleen.

Siirrytään hetkiseksi meemien maailmaan. Richard Dawkings kuvasi kirjassaan “Itsekäs geeni”, miten evoluutiossa ei ole kysymyksessä eliön säilyminen vaan geenin säilyminen. Hän kuvasi samalla yleisdarwinismin periaatteen, jonka mukaan aina, jos tapahtuu kopioitumista ja kopioitumisessa virheitä sekä ympäristön karsintaa, tapahtuu myös evoluutiota kohti kompleksimpia muotoja.

Geenien lisäksi Dawkings tunnisti ihmisten ilmaukset geenien kaltaisiksi. Jos matkiminen tai opitun tunnistaminen ja toistaminen ajatellaan laajasti kopioinniksi, ovat lähes kaikki ilmaisumme toisilta ihmisiltä kopioituja. Harvat luovuuden puuskat voidaan ajatella virheiksi kopioinissa ja meemikone on valmis. Susan Blackmore vie meemiteoriaa kirjassa “Meemit – kulttuurigeenit” niin pitkälle, että selittää meemiteorian avulla hyvin taidokkaasti sekä kielen syntymisen että roomalaiskatolisten pappien selibaatin ja ihmisen epäitsekkään käyttäytymisen tai sen, että muusikot ovat vastakkaisen sukupuolen suosiossa.

Jos maailma selitetään meemien kautta, muodostuu maailmassa yhä kiihtyvällä vauhdilla liikkuvista ideoista oma aineeton elämänmuotonsa. Aiemmin ideat siirtyivät enimmäkseen samaa reittiä kuin geenit – sukupolvia alaspäin. Nykyään ideat siirtyvät lähes maailmanlaajuisesti tietoverkkojen nopeudella.

Yksi selkeimmistä meemeistä on tarina kissasta mikroaaltouunissa. Laajempia meemien muodostamia joukkoja ovat esimerkiksi uskonnot, joiden syntyhistoriaa Bertrand Russell kuvaa hätkähdyttävällä tavalla kirjassaan “Länsimaisen sivistyksen historia”. Totalitäärisissä järjestelmissä ideoiden syntyä ja leviämistä estetään. Kehitystä hallitaan tappamalla tai rajoittamalla meemimaailman elämää.

Kaaosteoria on meemien kanssa samanaikaisesti syntynyt ja kehittynyt idea. Teoria selittää itsenäisistä yksiköistä koostuvien järjestelmien kehitystä. Muurahaiskeko on hyvä esimerkki, miten yksinkertaisetkin oliot voivat itse lainkaan ymmärtämättä kehittää monimutkaisia kokonaisuuksia. Monet ihmisten järjestelmät muistuttavat muurahaiskekoja. Monet taloustieteilijät ovat sanoneet, ettei maailmantaloutta kukaan ymmärrä, mutta jotenkin se kuitenkin toimii.

Kaaosteoria on siirtynyt fysiikasta ja biologiasta muutaman viime vuoden aikana organisaatiojohtamisen opiksi. Itseorganisoituvuus on uuden teorian keskeisin sääntö. Minulle itseorganisoituvuuden oppi kytkee yhteen keskeisimmät elementit elämän luonteessa, ajatusten vapaudessa, ihmisten tasavertaisuudessa ja opetuksessa. Minulle opettaminen tarkoittaa sellaisten valmiuksien tarjoamista, että oppilas voi jatkaa

omista lähtökohdistaan. Välineet avaavat mahdollisuudet – arvot antavat suunnan.

Palataan ajatukseen verkottumisesta. Tietoverkkojen ja kännyköiden avulla ihmiset ovat kuin hermosoluja maailman aivoissa. Ennen kirjoitettiin paljon tieteisromaaneja, joissa kuvattiin, miten telepatia muuttaisi ihmisten elämää. Nykyään ei enää kirjoiteta, koska kännykät tekevät lähes kaiken saman. Organisaatiot ja tietovarastot toimivat yhä enemmän kokonaisuuksina, joissa jokaisen ihmiset tiedot vaikuttavat muiden toimintaan lähes välittömästi. Ajatus ihmismeressä vellovasta meemielämästä ei ole kaukana. Jokainen opettaja vahvistaa koko ihmiskunnan tasolla joitakin ideoita ja samalla heikentää toisia.

Tunnetteko sanat – kenoviiva, PC-tukihenkilö ja kuvake tietokoneiden ruudulla. Ne ovat minun levittämiäni ja tietysti varsin merkityksettömiä. Isoin merkitys taisi olla tuolla tukihenkilönimikkeellä, koska se nimesi yhden uuden ammattikunnan ja auttoi luomaan ammatti-identiteetin. Älytalon, jääkaapissa olevan videokameran ja virtuaalikaupunkien ideaa olen myös levittänyt ja viime aikoina jotakin vakavaakin.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden ajan tehokkaimmin maailman tajuntaan leviäviä ja paljon merkityksellisempiä käsitteitä ovat demokratia, suvaitsevaisuus oikeudenmukaisuus ja avoin yhteiskunta. Suurten opettajien ajatuksiin voi vedota - ne leviävät mielestä mieleen ja muuttavat maailmaa. Suuria ajatuksia ovat myös tieteellisen kritiikin ajatus. Filosofeista sitä on opettanut Karl Popper ja tiedemiehistä suurimpiin opettajiin kuuluu kepposten tekijänä tunettu nobelisti Richard Feynman, joka määrittelee tieteen auktoriteeteilta saatujen tietojen kokeelliseksi epäilemiseksi. Suuriin ajatuksiin kuulu myös erityisesti nuoriin vetoava kaiken elämän kunnioitus.

Edesmennyt tätini oli kieltenopettaja. Englannin kielen opettelin lukemalla useita satoja tieteisromaaneja englanniksi – niitä ei suomeksi ollut saatavilla. Saksan ja ruotsin kielten kanssa olin lukion aluksi vaikeuksissa ja kokeissa keräsin kuutosia. Kävin vuoden ajan ennen kirjoituksia tädin luona kerran viikossa. Käänsin hänelle tehtäviä ja hän korjasi heti kaikki virheeni ja antoi muistisääntöjä. Kirjoitin laudaturin kaikissa kolmessa kielessä. Kaikki tiedätte, miten tehokasta tällainen välitön, virheitä heti korjaava henkilökohtainen opetus on. Hän oli siinä mestari.

Vanhempi tyttäreni kävi soittotunnilla kerran viikossa. Siitä ei oikein tullut mitään ja se jäi pois. Hankin hänelle tietokoneeseen kytkettävän koskettimiston ja opetusohjelman, kun hän oli kolmentoista ikäinen. Kone näytti vaihe kerrallaan, miten kädet kuuluu laittaa. Harjoituksissa kone korjasi heti jokaisen virheen. Välillä oli pelejä, joissa ankat tulivat nuottiviivastoa pitkin ja oikeita koskettimia painamalla ne sai ammuttua alas. Muutamassa kuukaudessa innostunut nuori oppi soittamaan.

Behaviorismi on opettajankoulutuksessa hyljeksitty alue. Se on tyrmätty lähes kokonaan ja vastustajat ovat nostaneet esille yksipuolisen tympeän osan behaviorismista. Lapset menevät sen pesuveden mukana. Behaviorismin voima on siinä, että välitön palaute on tehokas ja luonnollinen tapa oppia – oli sitten kyse käytöstavoista tai kielellisistä taidoista. Valmennuksessa behaviorismia suositaan.

Minä kirjoitan nykyään melko paljon esitelmiä englanniksi. Kävin pari vuotta sitten oppitunneillakin ja luen toisten puheita, mutta välittömän palautteen saan tekstinkäsittelyohjelmalta, joka vetää punaisen viivan jokaisen väärin kirjoitetun sanan tai lauseen alle ja näyttää pyydettäessä jokaiselle sanalle synonyymejä.

Saksaa luin kolme vuotta ja koulun parhaasta ylioppilaskokeen kuullun ja luetun ymmärtämisestä huolimatta pyydän nykyään internetin Altavistan kääntämään saksankieliset tekstit englanniksi. Käännös on tietysti huono, mutta ymmärrän sen siitä huolimatta paljon paremmin kuin alkukielisen. Samalla tavalla olen lukenut kiinan-, italian-, portugalin-, espanjan- ja ranskankielisiä tekstejä. Suuri osa oppilaistanne kirjoittaa kaikenkieliset aineensa ensin englanniksi ja antaa koneen kääntää ne – osa tietysti kopioi aineensa sellaisenaan internetistä.

Tiedän, että tässä on paljon ärsyttävää. Maailma muuttuu. Oppimiseen tulee uusia menetelmiä. Opittujen taitojen arvostus muuttuu. Mutta pohditaan ensin sitä, onko kone opettajaa parempi opettaja. Tämä on varmasti väärä kysymys. Oppimisessa suurimman työn tekee oppilas. Kone on vain harjoituskirja, joka korjaa virheet heti. Laskin, että oppilas saa normaalin koulupäivän aikana keskimäärin viisi minuuttia henkilökohtaista opetusta. On älyllistä epärehellisyyttä verrata tuota viisiminuuttista koneiden antaman opetuksen laatuun ja merkitykseen. Ne eivät ole vaihtoehtoja.

Yksi suurista opettajista, professori Donald Norman, puhuu nykyään lunttaamisen puolesta. Hänen mielestään koulu nykyisin rankaisee niistä asioista, joista yhteiskunta palkitsee. Koulu ei palkitse verkoista saatavan tiedon hyväksikäytöstä tai hyvien ja perusteltujen vastausten löytämisestä. Hän sanoi antavansa arvosanan riippumatta siitä, onko teksti itse tehty vai internetistä kopioitu, jos se vastaa kysymykseen oikein.

Opettaja on korvaamaton, jos hän välittää oppilaistaan ja opettamistaan asioista. Yhteiset kokemukset, tunteet ja rohkaisu ovat oppimisen perusta. Koneet eivät voi korvata välittämistä, mutta toisinaan opettajaa ei tarvitse kohdata henkilökohtaisesti. Joskus tunteet välittyvät kirjan sivuiltakin. Henkilökohtainen kontakti on kuitenkin paljon tehokkaampi ja siksi sille pitää jättää aikaa. Koneita pitää käyttää rutiineihin, jotta opettaja vapautuu virheen korjaajasta kannustavaksi valmentajaksi.

Minulle opettamisen ja kasvatuksen keskeinen yhteys selveni elokuvasta “Kuolleiden runoilijoiden seura”. Elämä on seikkailu ja jokainen ihminen muovaa lopulta oman elämänsä itse. Koska minun arvomaailmani perustuu itseorganisoituvuuden perustalle värittää arvomaailma tietysti mielipiteitäni. Minä toivon, että oppilaille annetaan mahdollisimman hyvät valmiudet valita oma tiensä.

Mitä taitoja tulevaisuudessa sitten tarvitaan. Suomalaisille kielitaito on tietysti tärkeä. Yhä useammassa työtehtävässä sujuva englanninkieli on välttämättömyys. Englannin ja suomen tai ruotsin lisäksi olisi varmaan hyvä, että joku toinenkin kieli tulisi opeteltua riittävän hyvin. Tämän useampaa kielitaitoa tärkeämpänä pitäisin tulevaisuudessa kuitenkin ajattelun rakenteiden selkeyttä, jota ennen opetettiin esimerkiksi vanhan geometrian todistusten kautta. Siinä oli pakko erottaa kunnolliset perustelut humpuukista. Käsitteiden ristiriitaisuuksia, lähteiden epämääräisyyttä ja auktoriteettien epäilemistä opettaisin myös. Sekin kuuluu tavallaan kielitaitoon.

Kaiken sen uhalla, että minut kohta tuomitaan instrumentalistiksi, toivon opetukseen hyödyllisyyttä korostavia uudistuksia. Jos opetuksen tavoitteena on toimiva kielitaito, tulee apuvälineitä opettaa ja käyttää. Jos tavoitteena on auttava kielitaito, tulee hyväksyä, että taskuun mahtuvat kielenkääntökoneet auttavat tulevaisuudessa paljon enemmän. Jos tavoitteena on vieraan kulttuurin opetus, tulee kirjat vaihtaa ja opetussuunnitelmat muuttaa tavoitetta vastaaviksi.

Lisäksi, jos suomalaisten todella halutaan tulevan toimeen mahdollisimman monella kielellä, tulisi valtion panostaa apuvälineisiin, joiden avulla vieraskielisten ihmisten kanssa voi tulla toimeen. Lopun esitykseni pidän muutamalla vieraalla kielellä, joista useimpia en ole koskaan opiskellut. Antakaa anteeksi virheet ääntämisessä ja ne virheet, joita maksuton käännösohjelma on tehnyt puolestani. Ja lähettäkää vieraskieliset kysymyksenne sähköpostissa. Tekniikka on puutteellista.

Ranska: L'école enseigne des choses importantes et inutiles. Nous devons reformer l'enseignement. School teaches important and useless things. We need to reform teaching. [Lekol änsenj de shoos ämportaa e inytil – nu devoo reforme länsengjöma]{.underline}.

Italia: [Gli insegnanti desiderano spesso mantenere il vecchio sistema. È difficile da cambiare.]{.underline} Teachers often want to keep the old system. It is difficult to change.

Espanja[: Usted tiene muchas buenas razones por las que el cambio no es necesario. Usted presenta esas razones con gran elocuencia.]{.underline} You have many good reasons why change is not necessary. You present those reasons with great eloquence.

Portugali: [Os mais melhores professores nurture idéias novas. Ensinam o mundo inteiro.]{.underline} The best teachers nurture new ideas. They teach the whole world.

Saksa: [Es gibt nichts, das in der ganzen Welt so wichtig ist wie Unterricht. Die Welt ändert schnell und jeder muß erlernen.]{.underline} There is nothing as important as teaching in the whole world. The world is changing fast and everybody needs to learn.

Kreikka: [Kaappii apo tus megaliiterus daskalus iittan Ellines.]{.underline}

Some of the most influential teachers have been Greek.

Kiina: 这我不可能读但是我能显示它对大家。 This I cannot read but I can show it to everybody.

Japanese: 私が読むことができない私は皆へそれを示すことができるこれ。

Päätän esitykseni lukemalla kappaleen erään suuren opettajan ja käsiteiden taustojen selvittäjän, Karl Popperin kirjasta “Avoin yhteiskunta ja sen viholliset”. Hän kuvaa, miten suuria opettamisen taitoja voi myös käyttää väärin.

"What a monument of human smallness is this idea of the philosopher king. What a contrast between it and the simplicity of humaneness of Socrates, who warned the statesmen against the danger of being dazzled by his own power, excellence, and wisdom, and who tried to teach him what matters most - that we are all frail human beings. What a decline from this world of irony and reason and truthfulness down to Plato's kingdom of the sage whose magical powers raise him high above ordinary men; although not quite high enough to forgo the use of lies, or to neglect the sorry trade of every shaman - the selling of spells, of breeding spells, in exchange for power over his fellow-men."

Monet kiitokset kutsusta ja kiinnostuksesta. Onnea seuraaville 25 vuodelle.

Risto Linturi#

Risto Linturi