VIRTUAALINEN HELSINKI
Risto Linturi, teknologiajohtaja
HPY Multimedia
Tietoyhteiskuntafoorumin jäsen
Luin vastikään Jules Vernen postuumisti julkaistun kirjan Pariisi 1900-luvulla. Vernen kustantaja ei pitänyt kirjaa julkaisemisen arvoisena. Jälkipolvet tietävät, miten läpitunkevasti Verne näki tuonaikaisten keksintöjen seuraukset. Kirja kuvasi vuonna 1863, neljä vuotta polttomoottorin keksimisen jälkeen, ennen Edisonin aikaa, miten Pariisin kaupunkirakenne laajenee, miten sähköllä valaistuja katuja levennetään niin, ettei taloja mahdu, miten kadut täyttyvät autoista ja ilma saastuu - ensimmäinen auto rakennettiin vasta kolmenkymmenen vuoden kuluttua.
Kirja kuvaa elämänrytmin kiihtymistä, työn pilkkoutumista jopa tietotyön teollistumista, korporaatioiden valtaa ja rahan muuttumista ainoaksi arvoksi. Runouden arvostuksen lasku sekä kreikan ja latinankielten opetuksen loppuminen kuuluivat myös kirjan ennustuksiin. Toisiinsa yhdistetyt pörssien näytöt, telefaksit, paperinkulutuksen huima kasvu, katetut kävelykadut sekä monet muut pienet yksityiskohdat täyttävät kirjan. Ennuste oli täysin teknislähtöinen ja perustui moniin juuri tehtyihin keksintöihin sekä niistä vedettyihin johtopäätöksiin. Tekniikan kehitys muuttaa yhteiskuntaa dramaattisesti.
Mitä sanotte vaikkapa seuraavista keksinnöistä ja niiden tulevaisuudesta: kannettava puhelin kykenee muistamaan ja kaikki ihmisen elinikänään käymät keskustelut ja toistamaan pyydettäessä minkä tahansa keskustelun halutusta asiasta tai tietyn henkilön kanssa. Entä lankaverkon televisiosta, jota kuka tahansa voi käyttää niin lähettimenä kuin vastaanottimena tai kuvapuhelimena. Entä automatkasta maailman turuilla maisemien vaihtuessa moottorittoman auton ikkunoissa tietokoneen avulla. Nämä ja monet muut asiat tuntuvat meistä pian yhtä tutuilta kuin kännykkä tai televisio nyt. Suomi on kehityksen edelläkävijöitä kansainvälisen lehdistön mukaan. Me tulemme kohtaamaan tekniikan aiheuttamat yhteiskunnalliset paineet ja muutokset ensimmäisten joukossa. Me myös hyödymme tekniikan edistysaskelista ensimmäisten joukossa, jos osaamme suunnata ponnistuksemme oikein.
Siirryn nyt konkreettisempiin asioihin ja lähemmäs nykypäivää.
Internetin räjähdysmäinen kasvu osoittaa, kuinka paljon patoutuneita tarpeita yhteiskunnassa nykyisellään on. Tiedon valtatielle on sosiaalinen tilaus, vaikka Internet ei nykymuodossaan kykene siitä tyydyttämään kuin murto-osan.
Tarvitsemme vuorovaikutusmahdollisuuksia. Tiedon valtatie ei ole vain tiedon jakamista. Esimerkiksi käy, että Tietoyhteiskuntafoorumissa Tietomarkkinat-ryhmä muutti nimensä Tieto- ja vuorovaikutusmarkkinoiksi. Opetusministeri Heinonen vertasi Tietotekniikan Kärkikaupungit- tilaisuudessa entistä yhteiskuntamallia sinfoniaorkesteriin ja uutta jazzbändiin, jossa paras tulos syntyy vuorovaikutuksesta ja nopeasta toiminnasta tilanteiden mukaan ja yhteisten tavoitteiden puolesta.
Puhun mieluusti tietoliikenteen ja etäläsnäolon puolesta. Ne ovat sitä tietoyhteiskunnan infrastruktuuria, joka auttaa meitä toimimaan hyvän jazzbändin tavoin nopeassa vuorovaikutuksessa kaikkien kanssaihmistemme kanssa - ei vain niiden, jotka sattuvat tekemään töitänsä saman käytävän varrella.
Ei riitä, että rakennetaan järjestelmiä, joiden avulla kansalaisilla on tasavertainen mahdollisuus saada tietoa verkoista. Kyllä demokratiaan kuuluu myös tasavertainen mahdollisuus toimittaa tietoa verkkoihin. Laadukas vuorovaikutus kuuluu myös kaikkien palveluiden ja työyhteisöjen perustarpeisiin.
Vallitsevat järjestelmät eivät näin toimi. Neljäs uusi televisiokanava ei lisää demokratiaa tai vuorovaikutusta kuin hitusen. Helsingin kaupungin ja Helsingin Puhelimen käynnistämä projekti Helsinki Arena 2000 voi muuttaa paljon - jos jokainen uusi televisio voisi myös lähettää ohjelmaa verkkoon, oltaisiin tiedonvälityksessä jälleen lähellä antiikin Kreikan ajatusta tasa-arvosta.
Internetissä oman kotisivun teko on halvempaa kuin kerholehden. Pian kerholehdet saavat seurakseen kerhojen radio- ja televisioasemia. Tämä on keskeisenä tavoitteena Helsinki Arena 2000 - hankkeessa. Ensimmäiset kokeilut käynnistetään tänä keväänä ja toimintaan soveltuva kotitalouksiin ulottuva tietoliikenneverkko on jo julkistettu.
Helsinki Arena eli virtuaalinen Helsinki osoittaa suuntaa Internetin ja tiedon valtatien tulevaisuudelle. Se on internetin alue, jonka puitteissa kuvapuhelimet, kansalaisten omat televisiokanavat ja vuorovaikutus toteutuvat tehokkaasti. Helsinki Arena on ensimmäinen Finnet-kentän alue, joka näin siirtyy virtuaalitodellisuuden kautta vuorovaikutukseen.
Arena tarjoaa nopeita kuvapuhelinyhteyksiä kotitalouksiin aina VHS-laatutasoon saakka. Tästä HPY:llä on kokemuksia maailmanlaajuisesti ansiokkaasta tilausvideokokeilustaan, jossa yhteydet välitettiin olemassaolevilla puhelinjohdoilla.
Osoitamme, että tiedon valtaväylän ei tarvitse odottaa optisten kuitujen kaivamista puutarhojen läpi koteihin. Osoitamme myös, miten valtava yhteiskunnallinen voimavara on ollut käyttämättä, kun esiintyminen on kanavoitu harvojen herkuksi. Näytämme senkin, miten tärkeässä osassa kasvokkain kohtaaminen on tietoverkoissa niin kaupan, palveluiden kuin viranomaisasioinnin tai sosiaalisektorinkin kannalta.
Helsingin kaupungin rooli on kriittisen tärkeä hankkeen edistymisen kannalta. Ei voida ajatella kansalaisosallistumista ilman kaupungin virastojen ja laitosten läsnäoloa. Kaupungin johdon selkeä tuki on siksi ollut hankkeen kannalta tervetullut asia. Nyt on vielä osattava muuttaa hyvät tarkoitukset toiminnaksi. Hyväkin tietoliikenneverkko laajenee ja syttyy elämään vain, jos sitä ryhdytään käyttämään ja sinne saadaan tiedon ja osaamisen sekä palveluiden infrastruktuuri.
Arenan keskeisiin konsepteihin kuuluva vuorovaikutustelevisio on HPY:n tutkimuskeskuksen kokeiluvaiheessa. Vuorovaikutustelevision kautta katsoja näkee televisio-ohjelmien rinnalla ystäviänsä. Näiden seurassa uutisia, kielikursseja tai vaikkapa seurakunnan kerhokanavaa on mukava seurata.
Television ääreen voi saada juttukavereita, vaikka matkat olisivat pitkät ja aika lyhyt. Ohjelmat luovat hyvän yhteisen elämyspohjan, joka virittää keskustelua ja yhdessäoloa. Puhelin on ollut hyvä yhteydenpitoväline, mutta vuorovaikutustelevisio on paljon enemmän. Kasvokontaktin kautta on helpompi uskoa ja ymmärtää.
Vuorovaikutustelevisio on osa tulevaa tiedon valtaväylää. Se on hyvä käsite viranomaispalveluiden ja sähköisen kaupan lisäksi esimerkiksi seurakunnille, kerhoille sekä monille muille palveluille, joissa kontaktit ovat tärkeitä.
Vuorovaikutustelevisio leviää muiden internetin ilmiöiden tavoin ensin hitaasti ja sitten räjähdysmäisesti. Käyttäjä ei tarvitse tulevaisuudessa kehittynyttä kotimikroa ja Helsinki Arena-tyyppistä liittymää enempää päästäkseen mukaan vuorovaikutukseen ja etäläsnäoloon.
Vuorovaikutustelevision lisäksi internet kokee muitakin muutoksia. Se on muuttunut tiedostojen varastosta sähköpostiksi ja sitten maailmanlaajuiseksi esitevarastoksi. Nyt se on muuttumassa maailmanlaajuiseksi tilauslomakkeiden ja hakemistojen tietojärjestelmäksi ja rihkamakaupaksi.
Seuraavaksi internet kokee tähänastisista suurimman muutoksensa. Se muuttuu kolmiulotteiseksi paikaksi, jossa voimme kohdata toisemme. Internet on vauhdilla muuttumassa multimedialliseksi puhelinverkoksi, jossa radion kuuntelu, television katselu, kaupankäynti ja keskustelu ovat tavallisia käyttötapoja nykyisen esitemateriaalin selaamisen ja sähköpostin sijaan.
Internet muuttuu alueittain ja ensimmäinen muuttuva alue tulee olemaan Helsinki Arena. Ensimmäinen Arenan pilotti, internetin VRML-standardiin perustuva Virtuaalinen messukeskus tavoitti 50% messuilla fyysisesti käyneiden määrästä ja messujen videokohtauspaikallakin kävi internetin välityksellä lähes tuhat ihmistä keskustelemassa keskenään. Alku on varovainen, mutta kiihdytys on nopea.
Tietoyhteiskuntafoorumin kokous välitettiin myös suorana lähetyksenä internettiin Arenan sivuilla. Avoin kokouskulttuuri ja parantuvat osallistumismahdollisuudet ovat osa Helsinki Arenan tavoitteita.
Helsingistä tulee ensimmäinen kaupunki, jonka kaduilla voi kulkea sähköisesti ja mennä vaikkapa kaverin ovelle, koskettaa ovea hiirellä ja ... kaverin puhelin soi. Voit mennä teatteriin, kaupungin palvelukeskuksiin ja oppilaitoksiin. Tutut paikat näyttävät tutuilta eikä uusia abstraktioita tai hierarkioita tarvitse opetella. Me olemme perineet kyvyn kulkea paikkojen mukaan. Kykenemme liittämään asioita paikkoihin ja nyt vähitellen opimme tekemään tietokoneista ihmisille sopivia.
Voitte miettiä kuinka monta puhelinnumeroa muistatte. Sata numeroa on jo paljon. Myös nimien ja osoitteiden muistaminen tuottaa toisinaan hankaluuksia, mutta paikkoja muistamme kyllä ainakin utuisesti suunnattoman määrän. Tutunoloisia kadunkulmia, puita, hyllyköitä tai kivenkoloja lienee jokaisella sadoin tuhansin.
Hankkeessa on mukana tietotekniikan tähänastisista laajin kotimainen konsortio, jonka syntymiseen Helsingin kaupunki on vaikuttanut merkittävästi. Hanke on jo herättänyt laajaa huomiota kansainvälisesti niin EU:n piirissä kuin Yhdysvalloissa.
Helsinki Arena näyttää suuntaa ja raivaa tietä internetin tulevaisuudelle vuorovaikutteisena kohtaamispaikkana. Ongelmatonta työ ei ole. Lainsäädäntöä tulee kehittää, jotta yksityistilaisuudet ja julkinen vuorovaikutus torikokouksineen olisivat oikein vastuutettuja ja mielekkäitä käsitteitä tietoverkoissa. Kolmiuloitteisia virtuaalitodellisuuksia ja niiden välineitä on kehitettävä, kuten myös vuorovaikutustelevision tekniikoita ja käyttötapoja.
Vaikutamme tarpeillamme kotimaisiin ja kansainvälisiin tietoliikennealan yrityksiin ja ohjelmistotaloihin. Internet-pelureista sekä Microsoft että Netscape näkevät edelläkävijän roolimme. Suomi on nopea omaksuja ja edelläkävijä. Meitä kuunnellaan ja Arena-hankkeen kunnianhimoisuutta ihmetellään. Me emme ihmettele. Tulevaisuutta ei ennusteta, se on keksittävä ja rakennettava näkemyksen mukaan.
Virtuaalitodellisuus on tiedon valtaväylän toteutuma. Kolmiulotteinen, virtuaalinen kaupunki on nähtävä, jotta ymmärtää, miten tyypillinen helsinkiläinen pian näkee paikallisen virtuaalitodellisuutensa. Kaikki löytyy samoista paikoista kuin todellisuudessakin ja turisteille tai muuten eksyneille on tietysti virtuaalisia taxeja.
Kolmiulotteinen kaupunkimalli on vuorovaikutuksen kulissi, mutta samalla monipuolinen väline viranomaistyölle, suunnittelulle ja kansalaisosallistumiselle. Matkailun, kaavoituksen, kulttuurin tai paikkatiedon ja kartografian sovelluksia ideoidaan jatkuvasti, mutta Helsinki voi myös olla ensimmäinen maailmanlaajuisten pelien kaupunkimaisema. Edelläkävijyys hakee monia muotoja ja rohkeutta.
Helsingin rooli kulttuuripääkaupunkina tukee pioneerityötä. Pioneerivaiheen jälkeen uskon muiden kuntien seuraavan esimerkkiä. Tervetuloa virtuaaliseen tulevaisuuteen. Etäläsnäolon avulla säästätte paljon aikaa tärkeille ihmissuhteille ja harrasteille. Säästätte luontoa, mutta olette aktiivisesti mukana ja saatte uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuus näytti Vernen aikalaisten mielestä uskomattomalta. Toivottavasti me uskallamme kohdata paljon nopeammat ja suuremmat muutokset määrätietoisesti.