Risto Linturi 24.11.1997
EDUSKUNNAN SIVISTUSVALIOKUNTA
JOITAKIN KOMMENTTEJA HE 170/1997 vp -JOHDOSTA
Olen perehtynyt viikonlopun aikana hallituksen esitykseen laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun 1§ muuttamisesta. Pääpiirteissään esitys vaikuttaa perustellulta. Erityisesti tervetulleena pidän työsuhteessa luodun tietokannan oikeuksiin liittyvää muutosta. Lain nopea vahvistaminen on hyvä asia. Seuraavassa kiinnitän huomiota joihinkin yksityiskohtiin, joiden tarkentamista voisi harkita.
Televiestintäyritysten roolin selkiyttämiseksi toivoisin, että esityksessä todettaisiin puhtaasti teknisten välittäjien toiminta siviili- ja rikosoikeudellisesta vastuusta vapaaksi tekijänoikeusrikkomuksissa ja säädettäisiin näille velvoite poistaa tekijänoikeuden vastainen aineisto vain viranomaisen määräyksestä.
Koska tämä esitys vahvistaa tietokantojen kerääjien asemaa, kiinnittäisin huomiota siihen, että jo nyt on ongelmia viranomaistiedon - esimerkiksi karttatiedon hyväksikäytössä. Osa viranomaistahoista tuntuu haluavan verovaroin tukea omaa jatkojalostustaan ja tämä on merkittävä kilpailun este. Hankkeita verovaroin kerätyn viranomaistiedon saamiseksi markkinoiden tietoraaka-eineeksi on ollut, mutta ne eivät tunnu etenevän ja tämä laki muuttaa tasapainoa entistä hankalampaan suuntaan. En ehdota lakiehdotukseen tältä osin muutosta, mutta ehdotan asiaan liittyvien hankkeiden vauhdittamista. Sinänsä olisin toivonut, että kartan asemaa olisi selkiytetty. Virtuaalitodellisuuden rakentaminen nykyisen viranomaistiedon varaan on varsin ongelmallista. Viranomaispäätökset ovat sinänsä julkisia, mutta niitä ei tunnu olevan saatavilla. Saatavilla on vain aineistoa, josta on maksettava epämääräisen korkeat käyttömaksut.
Seuraavaksi haluan osoittaa nykyisessä laissa olevia ja lakiehdotuksessa edelleen käytettyjä periaatteita koskevia hankaluuksia. Esityksessä mainitut kappaleenvalmistus ja julkinen esittäminen ovat internetissä melko epämääräisiä asioita. Internetissä on myös oltava yksityistilaisuuden käsite, jotta virtuaalinen kokoontuminen ja keskustelun luottamuksellisuus sekä normaalit yksityistilaisuuksiin liittyvät asiat voidaan hoitaa virtuaalitodellisuudessa. Toisaalta internetissä linkittäminen tai salasanojen luovuttaminen voivat avata pääsyt maksulliseen aineistoon, vaikka kyse ei olisikaan julkisesta esittämisestä tai kappaleen valmistuksesta. Lyhyen perehtymisajan vuoksi minulle ei ole täysin selvää, tulevatko nämä tilanteet katetuiksi järkevällä tavalla, mutta minusta tuntuu, että 5 artikla ja tekijänoikeuslain 2§ 1 momentti eivät ole yhteismitallisia - ehdottaisin muotoilun korjaamista 5. artiklan suuntaan.
Lakiehdotuksen 12§ 4 momentin osalta kommentoisin, että A4 paperi on erittäin halpa tietokoneen muistiväline. Yhdelle arkille saadaan talletettua tavallisella laserkirjoittimella bittimuodossa viisi tuhatta konekirjoitusliuskaa tekstiä. Tallennus tapahtuu paljon nopeammin kuin vastaavan tietokoneen levykemäärän kirjoittaminen ja lukeminen voidaan suorittaa nopeasti arkinlukijalla, jotka ovat yleistymässä. Ehdotan perustelutekstistä poistettavaksi kohtaa, jossa todetaan, ettei laki estä paperitulosteen tekemistä ja samalla ehdotan, että pykälän muotoilu "tietokoneella luettavissa" muutettaisiin "tietokoneella luettavaksi tarkoitettu", koska pian melkein kaikki on tietokoneella luettavaa ja näin jopa pian yleisesti tehdään.
Opetuskäyttöön sallitut helpotukset muodostavat nyt hajanaisen ja vaikeasti luettavan kokonaisuuden. Opetuskäytössä sellaistakin täysin maksuttomaan jakeluun ilmiselvästi tarkoitettua internet-sisältöä ei ilmeisesti saa tulostaa paperille, vaikka kaikki saavat sitä vapaasti lukea kuvaruuduilta. Tämä rajoittaa sisällön saatavuutta ainoastaan opetuskäytössä, jossa laitteita ei ole jokaiselle, eikä se voi olla tarkoituksenmukaista. Tämä ongelma ei sinänsä synny nyt tehtävästä muutoksesta vaan se on jo vanhassa laissa, joten tämä ei korjaannu tämän muutoksen lykkäämisellä.
Lopuksi haluan ilmaista kiitoksen siitä, että sivistysvaliokunta on halunnut kuulla tietoverkkotahon edustajaa. Aiemman valmisteluvaiheen lausunnonantajien joukossa ei tietoverkkotahoja näkynyt. Niin paljon kuin olemmekin Internetin ykkösmaa - tuntuu siltä, että useimmiten unohdetaan tietoverkkojen vaikuttavat hyvin moniin asioihin. Sananvapauslain valmistelussa tästä saatiin selkeä esimerkki.