Vuorovaikutustelevisio
Risto Linturi
Hyvät kuulijat,
Televisio on tyypillinen joukkoviestin. Istumme sen ääreen ja katsomme lähetettyä ohjelmaa. Välillä sanomme vierustoverille jotakin. Yhteiset samanaikaiset kokemukset, vuorovaikutus ja osallistuminen ovat tärkeitä. Menemme mielellämme kavereiden kanssa kursseille, teatteriin, elokuviin tai kaljalle, jos vain voimme ja ehdimme, ellei sitten käy niin, että matka on liian pitkä.
Etäisyys on monille vuorovaikutuksen este. Siksi televisiotakin usein katsotaan yksin ja silloin se pahimmillaan passivoi ja eristää.
Tekniikka antaa monia tapoja etäisyyksien voittamiseen. Auto ja puhelin ovat tavallisimmat. Ne lisäävät vuorovaikutuksen piiriä.
Televisio on ollut näitä rajoittuneempi tekniikka, se poistaa etäisyyden ainoastaan toiseen suuntaan. Tekniikan rajoitukset murtuvat usein - tiedätte paljon esimerkkejä. Nyt voi olla television vuoro jäädä osaksi kehittyneempää kokonaisuutta.
Mikrotietokoneista tulee vuorovaikutustelevisioita. Niissä valitaan ohjelma nykyiseen television tapaan tai vaikka kulkemalla virtuaalitodellisuudessa jonnekin. Sen jälkeen voidaan kytkeä samaa ohjelmaa katsovat tutut mukaan kuvaruudulle seuraa pitämään, elleivät he sitten saavu samaan virtuaalipaikkaan itse.
Mainitulla tekniikalla voidaan seurata vaikka kielenopetusta ja tehdä muiden kodeissaan työskentelevien kurssilaisten kanssa ryhmätöitä. Samaten voidaan järjestää kerhotapaamisia tai lauluiltoja niin, että tuttavapiiri luo koko ohjelman keskenään.
Vuorovaikutustelevisio on monipuolinen, mutta periaate on yksinkertainen. Jokainen voi lähettää ohjelmaa toisilleen ja kaikki voivat vastaanottaa useita ohjelmia rinnakkain. Periaatteessa näyttelijätkin siis voisivat nähdä ainakin osan yleisöstään.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, miten paljon helpompi on esiintyä yleisölle, joka reagoi..
Esityksen voi kohdistaa tarkemmin yleisön mielialoihin ja kiinnostuksen kohteisiin. Tämä puuttuu tallenteista ja yksisuuntaisista lähetyksistä ja taitaa puuttua kirjoitetuista puheistakin. Vuorovaikutustelevisio tuo siis takaisin osan teatterin ja muiden suorien yleisötapahtumien välittömyydestä.
Vuorovaikutustelevisio vaatii nopean kotimikron kameroineen ja puhelinjohtimin toteutetun nopean tietoliikenneyhteyden. Puhelinkeskuksiin on tätä varten toteutettava palvelimia ja tiedon-siirtoyhteyksiä. Nämä kuuluvat Helsinki Arenan tavoitteisiin.
Tekniikka on nyt kokeiluvaiheessa ja tarvittavat laitteistot ja ohjelmistot kehittyvät nopeasti internetin kehityksen tahdissa ja niistä tulee kotimikrojen vakiovarusteita.
Internet-yhteydet eivät kykene siirtämään vuorovaikutustelevision tietomäärää keskeytyksettä. Vaatimattomaan kuvanlaatuun tyytyvä voi silti kokeilla vuorovaikutustelevision ideoita kohtauspaikalla, jonka Helsinki Arena pystyttää seuraavien kokeilujen joukossa.
Itse asiassa videokohtauspaikka oli jo lyhyen aikaa käytössä Virtuaalimessuilla, joka sekin kuului Helsinki Arenan kokeiluihin. Ja hyvän televisiokuvankin saa mikroon jo tv-vastaanotinkortilla.
Laajemman, satojen paikallisten kanavien valikoiman saa vuorovaikutustelevisioonsa vasta Arenan tuodessa kerhoille ja kotitalouksille soveltuvat edulliset ja nopeat lähetysyhteydet.
Helsinki Arena 2000 -verkon kehittyessä vuoteen 2000 mennessä riittävät tietoliikennenopeudet jo kohtuullisesti VHS-tasoiseen tv-kuvan vastaanottoon tai lähetykseen ja tämän lisäksi neljän kumppanin keskinäiseen kevyeen videoyhteyteen.
Tulevaisuudessa puhelinlinjaa pitkin voidaan siirtää vielä huomattavasti suurempiakin nopeuksia. Samanaikaisesti pakkaus tiivistyy, eli kuvan laatu ylittää muutamassa vuodessa nykyisen tv-laadun ja samalla katseluikkunoiden määrä kasvaa.
Tulevaisuudessa vuorovaikutustelevision ikkunoita heijastetaan ehkä olohuoneen seinille, jolloin keskustelukumppanit ovat luontevammin sivuilla ja yhdessä katsottava ohjelma kaikkien edessä. Ehkä ohjelmanteko muuttuu myös niin, että juonnettuihin ohjelmiin otetaan kasvoja kotikatsojien joukosta nykyisten radion puhelinkonserttien mallia noudattaen. Television rooli kodin kiintopisteenä muuttuu enkä jää ainoaksi omakotirakentajaksi, joka ottaa nämä asiat arkkitehdin kanssa puheeksi.
Tekninen tulevaisuus keksitään, sitä ei ennusteta ja aika näyttää, kenen tulevaisuus saa kannatusta. Minä luotan vuorovaikutuksen voimaan. Yksisuuntaisen television kulta-aika on ohi ennen digitaalisten vastaanottimien yleistymistä. Saattaa jopa käydä niin, että koko digitalisointia nykymuodossaan tarkastellaan kolmen vuoden kuluttua uusin silmin, enkä ihmettelisi, vaikka hanke haudattaisiin, kuten Saksassa kuuluu tapahtuneen.
Vuorovaikutustelevisio on vuoteen 2000 mennessä yksi keskeisiä Helsinki Arenan palveluita. Sen varaan toteutetaan erilaisia etäopetuksen, kulttuurin, viihteen ja harrastustoiminnan muotoja. Vuorovaikutustelevisio toimii lisäksi osana sosiaalialan palveluita, kauppapaikkoja ja neuvontapalveluita.
Vuorovaikutuksen lisääminen on Helsinki Arenan keskeisimpiä tavoitteita. Vuorovaikutustelevisio tarjoaa tähän paljon puhelinta ja vanhaa televisiota paremman tekniikan.
Vuorovaikutustelevision konsepti on kehitetty Helsinki Arenan piirissä ja se esitellään nyt ensimmäisen kerran maailmassa. Julkistus haluttiin tehdä heti, jotta konsepti jää vapaaseen käyttöön eikä sitä suojata patentein meidän eikä muiden toimesta.
Vuorovaikutusyhteiskunnassa kansalaiset saavat tasavertaisesti tietoa, mutta he voivat myös tasavertaisesti tuottaa tietoa verkkoihin. Lainsäädäntötyötäkin tarvitaan. Laki ei nykymuodossaan tunne monenkeskistä sähköistä viestintää, eikä verkoissa tapahtuvia julkisia ja yksityisiä tilaisuuksia.